1.
Anna meille rauhasi,
Herra, tänäänkin.
Älä hylkää kansaasi
koskaan vaaroihin.
Sillä vain sinä voit,
sillä vain sinä voit
elämämme varjella,
Herra, tänäänkin.
2.
Anna meille vapaus,
Herra, tänäänkin.
Anna meille luottamus
sinun voimaasi.
Sillä vain sinä voit,
sillä vain sinä voit
rohkeuden lahjoittaa,
Herra, tänäänkin.
3.
Anna meille iloa,
Herra, tänäänkin
elämämme lahjoista
pienimmistäkin.
Sillä vain sinä voit,
sillä vain sinä voit
elämämme uudistaa,
Herra, tänäänkin.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Viva vox -kuoro, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Säk. 1 Rüdeger Lüders, säk. 2–3 Kurt Rommel 1965. Suom. Juhani Forsberg 1966. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Rüdeger Lüders 1965.
Anna meille rauhasi edustaa sitä uutta hengellistä nuorisomusiikkia, joka murtautui esiin 1960-luvulla niin meillä kuin muuallakin.
Virren suomentaja Juhani Forsberg (1939-), silloinen Lauttasaaren nuorisopappi, oli aktiivisesti mukana, kun uusi hengellinen nuorisomusiikki alkoi vallata alaa Suomessa. Hän toimitti kaksi ensimmäistä kokoelmaa Nuoren seurakunnan veisuja, joihin sisältyi myös hänen sanoittamiaan ja suomentamiaan tekstejä.
Virsi tulee Saksasta, missä näitä nuorten "veisuja" syntyikin runsaasti. Sen säveltäjä ja ensimmäisen säkeistön kirjoittaja Rüdeger Lüders (1936-) on koulutukseltaan insinööri. Toisen ja kolmannen säkeistön sepittänyt Kurt Rommel (1926-2011) teki seurakuntapappina toimiessaan uusia lauluja eri tarpeisiin.
Virren alkusanat ovat kuin suoraan Herran siunauksesta. Virren voi myös liittää Isä meidän -rukouksen pyyntöön "Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme". Lutherin selityksen mukaan nimittäin rauha kuuluu jokapäiväiseen leipään – ja siihen kuuluvat kyllä myös vapaus ja ilo. Saksankielisessä alkutekstissä rauhaa, vapautta ja iloa pyydetäänkin "joka päiväksi", ja samaahan tarkoittaa suomen ilmaisu "tänäänkin".
Virren perusrukouksena on pyyntö saada olla lähellä Jumalaa. Alkutekstissä näet jokaisessa säkeistössä kertautuvat kahdesti sanat: Älä jätä meitä yksin.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.