1.
Nyt kiitos Jumalan,
kun hän on meidät luonut
ja pyhän sanansa
valoksi meille suonut.
Jo ennen syntymää
on Luoja varjellut
ja aina kädellään
vaaroissa ohjannut.
2.
Nyt kiitos Jumalan,
Jeesuksen, auttajamme.
Hän, Poika Ihmisen,
on meidän puoltajamme.
Hän meidät kuolosta
kuolollaan pelasti
ja pahan vallasta
verellään lunasti.
3.
Nyt kiitos Jumalan,
Hengen ja virvoittajan,
silmäimme avaajan,
Kristuksen kirkastajan.
Luo Herran Kristuksen
hän kutsuu, kokoilee,
hän meidät pyhittää,
uskossa varjelee.
4.
Oi kiitos Jumalan,
kolm’yhtehisen Herran!
Saa häntä ylistää
myös lastenlapset kerran.
Nyt kiitos, kunnia
Isälle, Pojalle
ja lohduttajalle
Pyhälle Hengelle.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Johann Olearius 1665. Suom. mahd. Isak Ervast 1732. Uud. Elias Lönnrot 1869. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Johann Crüger 1647.
Riemuitsevan kolminaisuusvirren ensimmäinen säkeistö ylistää Luojaa ja kolmas Pyhää Henkeä; toisen säkeistön aiheena on Jeesus, joka "meidät kuolosta / kuolollaan pelasti / ja pahan vallasta / verellään lunasti".
Virren kirjoittaja, saksalainen Johannes Olearius (1611-1684) edusti teologina luterilaista ortodoksiaa, mutta hän myös ystävystyi pietismin isän Philipp Jakob Spenerin kanssa ja liittyi hänen ajatuksiinsa. Olearius toimi merkittävissä kirkollisissa viroissa ja yleni kenraali- eli pääsuperintendentiksi, mikä juhlava virkanimike vastaa piispaa. Hänen kirjallinen tuotantonsa oli monipuolinen. Useat hartauskirjat ja moniosainen raamatunselitysteos saivat paljon lukijoita, mutta parhaiten hän löysi tien ihmisten sydämeen virsirunoilijana.
Virren saksalaisessa alkutekstissä on viisi säkeistöä, joista Suomeen on saatu vain neljä. Meillä virsi ilmestyi ensi kerran 1732 Ahasverus Fritschin rukouskirjassa mahdollisesti Isak Ervastin suomennoksena. Virsikirjaan se tuli 1886 Elias Lönnrotin muokkaamana.
Kantaattinsa nro 129 Gelobet sei der Herr, mein Gott J. S. Bach sävelsi tämän virren tekstiin. Siinä hän ei käyttänyt virteen liittyvää Johann Crügerin koraalia, joka on Oleariuksen tekstiä vähän vanhempi ja tunnetaan nimellä Nun danket alle Gott. Sen voi kuulla kahdessa Bachin kantaatissa (nrot 79 ja 192).
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.