2.
Herra Jeesus, tunnen kyllä,
etten pyhyyteesi yllä.
Siksi turvaan armoosi.
Asu, Jeesus, luonani.
3.
Kiusausten heltehessä,
valheen hengen vietellessä
anna kuulla ääntäsi.
Asu, Jeesus, luonani.
4.
Murra pahuuteni valta,
Herra, suojaa saatanalta.
Sinussa on voimani.
Asu, Jeesus, luonani.
5.
Rikokseni ovat suuret,
synnilläni syvät juuret,
vaan en lähde luotasi.
Asu, Jeesus, luonani.
6.
Ken nyt voisi syöstä vaivaan?
Armostasi perin taivaan.
Sinussa on toivoni.
Asu, Jeesus, luonani.
7.
Pysy läsnä, Jeesukseni,
uudeksi luo sydämeni,
Hengellesi alttiiksi.
Asu, Jeesus, luonani.
8.
Näin saan elää kanssa Herran,
kunnes taivaassasi kerran
kaikuu kiitosvirteni:
Asun, Jeesus, luonasi.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Sirkku Rintamäki ja Mikko Helenius (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Johann Flittner 1661. Ruots. Jakob Arrhenius 1691. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Ruotsissa 1691.
Luokitus: Usko Jeesukseen Katso virsi 314 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
305 Jeesus, ruokit sanallasi
Jesu, meiner Seelen Weide
Pakolaisia on maailmassa tätä nykyä enemmän kuin koskaan. Heidän kohtalotovereitaan virsirunoilijoiden joukossa on saksalainen pappismies Johann Flittner (1618-1678). Hän palveli apulaispappina Grimmenin kaupungissa Etu-Pommerissa, joka 30-vuotisen sodan jälkeen kuului Ruotsin valtakuntaan. Brandenburgin vaaliruhtinas yritti sotavoimineen vallata alueen takaisin. Flittner perheineen pakeni sodan jaloista Stralsundin linnoitettuun kaupunkiin. Siellä, piiritetyssä kaupungissa, hän jakoi kohtalotoveriensa ahdingon sekä rohkaisi ja lohdutti heitä. Tänä aikana, 1659-60, hän kirjoitti hartauskirjan Himmlischer Lustgarten ('Taivaallinen kukkastarha'). Siihen sisältyi yksitoista virttä, joista yksi oli Jeesus, ruokit sanallasi.
Uudelleen Flittner joutui pakenemaan Stralsundiin 1676. Sillä kertaa hän otti mukaansa kirjastonsa ja monet käsikirjoituksensa, jotka sitten kaikki paloivat. Flittner itse sairastui ja kuoli vuoden 1678 alussa.
Jeesus, ruokit sanallasi tuli Jakob Arrheniuksen kääntämänä Ruotsin virsikirjaan 1695. Siitä se suomennettiin Vanhaan virsikirjaan 1701. Virsi on sitten säilynyt käytössä sekä Ruotsissa että Suomessa. Suomennoksessa on yhä alkuperäinen pietistinen leima. Veisaaja tuntee puutteensa ja kokee kiusausten helteen, pahuutensa vallan, syntinsä syvät juuret, mutta turvaa Jeesuksen armoon. Jokainen säkeistö päättyy pyyntöön: "Asu, Jeesus, luonani."
Virren sävelmä on tullut tekstin myötä Ruotsista.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.