3.
Oi armas voiman antaja,
suo, että koko sielusta
tahtosi voisin täyttää,
uskoa yksin Herraani
ja lähimmäisten parhaaksi
lahjasi kaikki käyttää.
4.
Ja auta, ettei minua
saa oma tahto, maailma
langettaa juonillansa.
Kun usko horjuu, vakuuta:
armossaan otti Jumala
myös minut lapseksensa.
5.
Mun katso heikkouttani,
kun en voi rukoillessani
niin rukoilla kuin soisin.
Suo, että ahdistuksessa
vain ”Abba, Isä!” uskossa
kuin lapsi huutaa voisin.
6.
Luo, taidon Henki, taitoa
ja hyviin töihin halua,
valpasta rakkautta.
Varjele, etten saattaisi
sinua murheelliseksi.
Suo karttaa ahneutta.
7.
Oi riemun Henki, virvoita
ja murheissani kaikissa
rohkaise sydäntäni.
Suo Kristuksessa lohdutus
ja uskolleni vahvistus
myös viime hetkelläni.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Kallion kantaattikuoron kvintetti, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Ruotsalainen 1694. Suom. Jacob ja Abraham Frosterus 1763. Uud. Elias Lönnrot 1864. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Saksassa 1738.
Luokitus: Helluntai Katso virsi 111 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
120 Käy, Pyhä Henki, luokseni
O Helge And’! kom till mig in
Suomalaisen maalaustaiteen suurimpiin mestareihin kuuluva Helene Schjerfbeck on kertonut: "Isäpä jättikin minulle perinnön – opetti lyhyen virrensäkeistön – ja siitä on vähitellen tullut minun elämänkatsomukseni." Helene Schjerfbeck oli isänsä kuollessa 13-vuotias.
Tämä nuoren taiteilijan saama isänperintö on helluntaivirren Käy, Pyhä Henki, luokseni kolmas säkeistö. Suomenkielisenä se kuuluu näin: "Oi armas voiman antaja, / suo, että koko sielusta / tahtosi voisin täyttää, / uskoa yksin Herraani / ja lähimmäisten parhaaksi / lahjasi kaikki käyttää."
Tämän hartaan rukousvirren tekijää ei tiedetä. Ruotsalainen hän oli, ja virsi sisältyi Jesper Swedbergin virsikirjaan 1694 sekä seuraavana vuonna hyväksyttyyn Ruotsin viralliseen virsikirjaan. Suomen vuoden 1701 virsikirjaan se ei vielä tullut, mutta myöhemmin se ei jäänyt vaille huomiota. Jacob ja Abraham Frosterus suomensivat sen 1763, Abraham Achrenius vähän myöhemmin Sionin Juhla-Wirsiinsä, ja 1800-luvulta tunnetaan pari suomennosta ennen kuin Elias Lönnrot teki omansa 1864. Sen pohjalta virsi tuli virsikirjaan 1886.
Sävelmä oli edellisessä virsikirjassa merkitty Johann Königin nimiin, nyt on vain maininta "Saksassa 1738". Silloin Frankfurtin Katariinankirkon musiikinjohtaja Johann Balthasar König julkaisi koraalikirjansa Harmonischer Lieder-Schatz, josta tämä koraali on lähtöisin. Samasta lähteestä on saatu virsikirjaamme kolme muuta (suosittua) sävelmää, jotka liittyvät yhteensä yhdeksään eri virteen. Tuo "Harmoninen lauluaarre" oli lajissaan 1700-luvun mittavin. Lähes yhdeksästäkymmenestä eri virsikirjasta König kokosi sen sisällön: yli 8000 virsitekstiä ja noin 2000 sävelmää (joista ainakin 300 voisi olla hänen omaa käsialaansa).
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.