EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöKatarina Engström (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Mikko Iivanainen. Muusikot: Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, Sirkku Rintamäki (kuoronjohto), Ville Myllykoski (piano), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Sami Koskela (rummut), Pekka Nyman (Marimba, lyömäsoittimet).
En voi nähdä tuulta (Vinden ser vi inte) | Anders Frostenson 1958, 1973; suom. Juhani Forsberg 1966, 2014. | Sävelmä: Erhard Wikfeldt 1958.
Virren tarina
946 En voi nähdä tuulta
Vinden ser vi inte
Pyhän Hengen vertauskuvia ovat kyyhkynen ja tulen liekki. Virressä 946 Pyhän Hengen olemuksesta ja toiminnasta kerrotaan ja opetetaan tuuli-vertauksen välityksellä: ”En voi nähdä tuulta, mutta kuulen sen − − ” (1. säk.). Tuuli on näkymätön, mutta sen vaikutuksen voi aistia, kuulla ja tuntea. Tuuli jättää jälkiä ympäristöön. Joskus se ilmenee vain hentona vireenä, toisinaan taas myrskynä.
Virressä 946 Pyhää Henkeä verrataan näkymättömän tuulen kuiskaukseen ja pauhuun. Myös Johanneksen evankeliumissa (Joh. 3:8) kirjoitetaan tuulen huminasta: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee.” Raamatussa Johanneksen evankeliumin tämän jakeen yhteyteen liitetyssä alaviitteessä selvennetään alkutekstin ”pneuma”-sanan merkitsevän sekä tuulta että henkeä. Virressä 946 kuvataan, kuinka Pyhä Henki voi koskettaa ja vaikuttaa eri tavoin, esimerkiksi tuomalla ilon, poistamalla pelon ja johtamalla kirkkoa (säk. 4 ja 5). En voi nähdä tuulta on julkaistu Suomessa aiemmin Lasten virsi -kokoelman lauluna.
Pyhään Henkeen liittyy kirkkovuoden pyhistä aivan erityisesti helluntai, jota vietetään viisikymmentä päivää eli seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen. Koska kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina vietettävän pääsiäisen ajankohta vaihtelee, vaihtelee myös helluntain ajankohta. Siten seurakunnan syntymäpäivä sijoittuu vuodesta riippuen joko loppukevääseen tai alkukesään, touko- tai kesäkuulle.
Virren 946 on kirjoittanut aikansa merkittävin ruotsalainen virsirunoilija ja pappi Anders Frostenson (1906–2006), jota on luonnehdittu taitavaksi kielen käyttäjäksi. Hänen virsiteksteissään on oivaltavia uusia näkökulmia niin uskoon kuin elämäänkin. Frostenson on lähes 60 virsirunollaan Ruotsin kirkon nykyisen virsikirjan tuotteliain sanoittaja. Ruotsalaisen virsiperinnön vaalimista ja uusien virsien tuottamista tukee Ruotsissa nykyään virsirunoilijan nimeä kantava säätiö: Anders Frostensons stiftelse. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on viisi Frostensonin virttä (231:1, 437, 454, 941, 946) ja kaksi toimituslaulua (826, 828).
Erhard Wikfeldt (1912–2000) oli ruotsalainen kansakoulunopettaja ja urkuri. Wikfeldt oli mukana Ruotsin kirkon suomenkielisessä työssä ja toimi Gimon seurakunnan kirkkomuusikkona myös suomenkielisissä jumalanpalveluksissa.
Tomi Valjus ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 136–138, 221, 231.
Virteen 946 liittyviä raamatunkohtia mm.
1. Moos. 1:2 | Joh. 3:8 | Joh. 14:16, 26 | Joh. 15:26 | Joh. 16:12–15
Julkaistu 31.12.2021
