EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöLaulajia SonorEnsemblesta, Hanna Remes (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Sanna Vuolteenaho, Pekka Suikkanen. Muusikot: Sanna Vuolteenaho (laulu), Pekka Suikkanen (urut).
Ole tervehditty täällä | Salve Regina -hymnin mukaan Johann Georg Seidenbusch 1687; ruots. Bo Setterlind 1974, 1977, 1982; suom. Anna-Mari Kaskinen 1996, 2014 ja Tomi Valjus 1990 (kertosäe). | Sävelmä: Mainz 1712.
Virren tarina
937 Ole tervehditty täällä
Gegrüßet seist du, Königin
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on paljon virsiaineistoa ajalta ennen reformaatiota. Siksi virsikirjamme monia perusvirsiä ja -hymnejä voidaan syystä pitää katolisen kirkon vaikutuspiirissä syntyneinä. Reformaation jälkeisen ajan katolisia virsiä virsikirjassamme ei aikaisemmin ole ollut montaakaan. Saksalainen jesuiitta Johann Georg Seidenbusch kirjoitti vuonna 1687 Salve Regina -rukouksesta kuusisäkeistöisen virren Gegrüßet seist du, Königin. Sen suomenkielinen versio, virsi 937, pohjautuu Bo Setterlindin ruotsinnokseen. Virren lyhentäminen kolmisäkeistöiseksi muutti sen luterilaisessa kirkossa laulettavaksi soveltuvaksi ylistysvirreksi. Suomessa katolinen kirkko käyttää Seidenbuschin virren pohjalta tehtyä Maria-rukouslaulua Oi terve, äiti armoisa (Cantemus 205).
Marian tervehtiminen ja Ave Maria -rukous ovat kuuluneet Martin Lutherin ja myös luterilaisuuden perusrukouksiin, vaikka ne ovatkin jääneet vuosisadoiksi unohduksiin. Virressä 937 Ole tervehditty täällä nousee selkeästi esille luterilaisuuteen oleellisesti kuuluva Marian kunnioittaminen Jumalan äitinä. Tässä lähes tanssillisessa, keskiaikaiseen Salve Regina -hymnitekstiin perustuvassa virressä kirkon esikuvan Marian kautta katse kohdistetaan erityisellä tavalla uskon keskukseen, Kristukseen.
Salve Regina (Terve, Kuningatar) -tekstin lisäksi muita Maria-rukouksia ovat Magnificat (Marian kiitosvirsi, Luuk. 1:46–55), Ave Maria (Terve, Maria) ja Ave Maris Stella (Terve, meren tähti) sekä hymni Stabat Mater (Seisoi äiti ristin juurella). Maria-rukoukset ovat innoittaneet eri vuosisadoilla lukuisia säveltäjiä luomaan teoksia.
Johann Georg Seidenbusch (1641–1729) oli saksalainen katolinen pappi, jesuiitta, kuvataiteilija ja säveltäjä. Seidenbusch oli erityisesti omistautunut neitsyt Marian kunnioittamiseen, jota hän toteutti ja ilmensi sekä kuvataiteen että musiikin keinoin. Seidenbusch toimitti laulukirjan Aufhausen Gesang-Buch (1687).
Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 118–120, 229.
Virteen 937 liittyviä raamatunkohtia mm.
Luuk. 1:28, 42 | Luuk. 1:26–38 | Luuk. 2:1–19 | Jes. 7:14 | Ilm. 4:8–9
Julkaistu 31.12.2021
