1.
Maailman ääriin kaikukoon
riemuinen sanomamme!
Kansojen suureen ahdinkoon
se soikoon iloamme:
Nyt Kristus nousi haudastaan,
hän voitti kuolon ruhtinaan
ja tuonen vallan mursi.
2.
Kuolleena nukkui Sankari,
kuin kuoleman ois voitto,
vaan kolmas päivä valkeni,
elämän uuden koitto.
Hän yltään kuolon kahleet loi,
hän voiton sai, hän toivon toi
keskelle kuolemaamme.
3.
Ei vielä aamuruskokaan
valaissut öistä maata,
kun syttyi päivä paistamaan,
ei sammua se saata.
Ei noussut ollut aurinko,
kun loistavana säihkyi jo
luomaton Aurinkomme.
4.
Enkeli saapui taivaasta
kirkkaissa vaatteissansa
häikäisten niin kuin salama
vartijat loistollansa.
Hän sinetin pois repäisi,
pois raskaan kiven vieritti
Herramme haudan suulta.
5.
Sinua, Juudan leijonaa,
elämän ruhtinasta,
ei hauta voinut kukistaa,
pois astuit vankilasta.
Sait voiton vihollisista,
kuningas, Herra ainoa,
sait kirkkaan voitonkruunun.
6.
Kun kaikki vallat helvetin
näin voitit voimallasi,
niin päästä niistä minutkin
ja pidä omanasi.
Käyn turvissasi kuolemaan,
voittosi voitokseni saan.
Vain sinuun, Herra, luotan.
7.
Nyt tahdon nousta synneistä
kuin sinä haudastasi,
taivasta kohti pyrkiä
kuunnellen kutsuasi.
Kuolema täällä hallitsee,
siis meidät eläviksi tee,
kuolleista noussut Kristus.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Paul Gerhardt 1653. Ruots. Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Heikki Klemetti 1907.
Luokitus: Pääsiäinen Katso virsi 96 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
86 Maailman ääriin kaikukoon
Nun freut euch hier und überall
Luterilaisen virsirunouden suuri mestari Paul Gerhardt (1607-1676) kirjoitti pääsiäisen tapahtumista seikkaperäisesti kertovan, poikkeuksellisen pitkän virren. Virressä Maailman ääriin kaikukoon oli näet alun perin 36 säkeistöä! J. L. Runeberg löysi siitä tämän lyhennetyn version, kun hän etsi virsikirjaehdotukseensa vaihtoehtoa korvaamaan vanhan virsikirjan pääsiäissekvenssin – sen joka 1886 karsiutui suomalaisestakin virsikirjasta (ja sata vuotta myöhemmin palasi siihen uutena suomennoksena, 87 "Kiitosta nyt uhratkaamme").
Julius Krohn suomensi Gerhardtin pääsiäisvirren Runebergin ruotsinnoksesta vuoden 1886 virsikirjaan. Nykyiseen sitä on kielellisesti uudistettu. Suomalaiseen virsikirjaan "runebergiläinen" versio tulikin lyhentämättömänä, mutta ruotsinkielisestä jätettiin jo 1886 pois sen 3. ja 6. säkeistö. Näin siitä karsiutui Gerhardtille luonteenomainen kuva Kristuksesta aurinkona, tuttu hänen adventti- ja jouluvirsistäänkin (8 ja 25).
Gerhardt kirjoitti pääsiäisvirtensä Lutherin tunnustusvirren "Oi iloitkaa, te kristityt" (261) sävelmään ja aloittikin sen samoilla sanoilla: Nun freut euch. Meillä virsi on saanut Heikki Klemetin (1876-1953) uljaan koraalin. Sen aloittaa juhlava kolmisointukulku, ja "viimeinen säe vie melodian dominanttiin kuin jatkoa odottaen" (Markku Kilpiö). Jatkoa tekstikin edellyttää, kun siinä pyydetään: "Siis meidät eläviksi tee" – niin että pääsiäisen riemusanoma kaikuisi maailman ääriin. . .
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.