603 Isä Jumala, nyt katso maamme puoleen Tate Kalunga Tal’ oshigwana shetu Namibialainen perheenemäntä Helena Shuuladu kirjoitti 1970-luvun alussa virren Tate kalunga (Isä Jumala), joka lyhyessä ajassa sai laajan käytön seurakunnissa. Siitä tuli jumalanpalveluksen keskeinen virsi, etenkin kirkkorukoukseen yhdistettynä. Ahdistuksien ja rauhattomuuksien keskellä elävälle Namibian kansalle siitä on tullut puhutteleva rauhanrukous. Virsi on kirjoitettu ndongan kielellä, josta sen on suomentanut lähetystyöntekijä Aune Hirvonen. Jo monen vuoden ajan Shuuladun virttä on laulettu Namibiassa jumalanpalveluksissa kirkkorukoukseen yhdistettynä. Pappi lukee osan yhteistä esirukousta, sitten veisataan virren 1. säkeistö. Sen jälkeen pappi lukee seuraavan rukouksen, jonka jälkeen veisataan 2. säkeistö jne. Lähetystyöntekijöiden kertoman mukaan tästä käytännöstä on usein muodostunut jumalanpalveluksen puhuttelevin kohta. Aune Hirvonen on kertonut, miten tämä rippivirsi on todella Namibian kansan omien, ei sortajakansojen, synnintunnustusta. Anna-Maija Raittilan muokkaus avarsi rukouksen koko maanpiirin laajuiseksi: ”Isä, pyyhi pois maanpiirin syntivelka”. Puhuttelevinta tässä namibialaisnaisen kirjoittamassa virressä on sen asiallisuus ja realismi. Shuuladun virttä ei ole tarkoitettu yksinomaan namibialaisille, se puhuttelee ihmisiä kaikkialla maailmassa. Virsi sopii tällä hetkellä hätähuudoksi mihin maailman kolkkaan tahansa: ”Isä, täällä on / niin paljon väkivaltaa, / paljon taisteluita. / Herra, armahda meitä.” Helena Shuuladu kirjoitti virtensä sävelmään, jonka on tehnyt amerikkalainen Philipp Paul Bliss (1838-1876). Bliss, joka toimi evankelioimistyössä mm. Ira D. Sankeyn kanssa, kirjoitti ja sävelsi hengellisiä lauluja sekä julkaisi useita laulukokoelmia. Hän kuoli Ohiossa tapahtuneen junaonnettomuuden uhrina ollessaan vasta 38-vuotias. Reijo Pajamo Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.