1.
Herää, sydän, nukkumasta,
talviunen horteesta,
nouse valoon kuolemasta
kevätaamun loisteessa.
Herran Henki lähteillensä
kutsuu meitä lähellensä.
Sydän siellä elämää
Jeesuksessa hengittää.
2.
Harmaat huolet ovat poissa,
valon koittoon haihtuneet,
kaikki vanha on nyt mennyt,
uudet soivat kanteleet.
Armonlaakson laitumilla
sydän liikkuu suvisilla.
Iloon, toivoon, vapauteen
henki nousee kirkkaaseen.
3.
Kevät joutuu, elämämme
Kristukselta toivon saa.
Pyhän Hengen auringossa
lämpenee jo kylvömaa.
Armon raikkaat tuulet meitä
virvoittavat nääntyneitä.
Herää, sydän, aukaise
portit riemun Hengelle!
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Viva vox -kuoro, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Aksel Kallas 1921. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Enn Võrk 1962.
Kevätvirren Herää, sydän, nukkumasta on kirjoittanut virolainen Aksel Kallas (1890-1922). Hänen isänsä oli tunnettu pappismies Rudolf Kallas, jonka veli taas oli kansanrunoudentutkija ja diplomaatti Oskar Kallas, suomalaisen kirjailijan Aino Kallaksen puoliso.
Ennen pappisvihkimystä vaaditun koeajan Aksel Kallas palveli virsirunoilijanakin tunnetun Jaan Lattikin (virsi 372) seurakunnassa. Muistelmissaan Lattik kertoo nuoren Kallaksen olleen elämäniloinen ja hyväntuulinen. Pappina Aksel Kallas ennätti toimia vain muutaman vuoden; kuollessaan hän oli vasta 31-vuotias. Hän oli lahjakas runoilija – jopa kahdella kielellä, sillä parin oman kokoelman lisäksi hän julkaisi myös kauniin valikoiman virolaisten runojen saksannoksia. Se oli tarkoitettu osoittamaan maan silloiselle saksalaiselle yläluokalle nousevan vironkielisen kulttuurin tasoa. Aksel Kallaksen virsiä on Viron virsikirjassa seitsemän.
Virren säveltäneen Enn Võrkin (1905-1962) lauluista eräät kuuluvat Viron kuorojen vakio-ohjelmistoon. Hänen säveltämänsä on myös lippulaulu Eesti lipp (jonka sanat ovat virren 369 tekijän Martin Lippin käsialaa). Viron virsikirjassa Võrkin sävelmiä on kuusi. – Neuvostoaikana Enn Võrk joutui ahtaalle: hänet erotettiin 1950 Viron säveltäjäliitosta, ja välttyäkseen mahdollisesti vielä pahemmalta hän painui maan alle. Stalinin kuoleman jälkeisen suojasään vallitessa erottamispäätös sitten todettiin harkitsemattomaksi ja kumottiin 1958.
Virren sisältö on nimenomaan hengellinen, kuten jo alkusanoista voi päätellä. Puhe Pyhän Hengen auringosta viittaa helluntaihin, ja Viron virsikirjassa tämä virsi onkin helluntaivirsien osastossa.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.