1.
Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä,
rientäkää, kutsuu nyt Betlehem!
Etsikää lasta, taivaan kuningasta,
ja kumartamaan tulkaa
ja kumartamaan tulkaa
ja kumartamaan tulkaa Herraamme!
2.
Herrojen Herra, valo maailmamme,
ihmisen lapseksi syntynyt.
Katsokaa lasta, taivaan kuningasta,
ja kumartamaan tulkaa
ja kumartamaan tulkaa
ja kumartamaan tulkaa Herraamme!
3.
Kaikuvat virret enkeleiden kuoron,
niihin me yhdymme riemuiten:
Kunnia olkoon taivaan Jumalalle
ja maassa olkoon rauha
ja maassa olkoon rauha
ja hyvä tahto luona ihmisten!
4.
Kirkkaana loistaa meille uusi aamu,
syntymäjuhla on Jeesuksen.
Taivaasta saapui Sana ihmiseksi,
siis kumartamaan tulkaa,
siis kumartamaan tulkaa,
siis kumartamaan tulkaa Herraamme!
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
John Francis Wade n. 1743. Suom. Pekka Juhani Hannikainen 1892. Uud. komitea 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: John Francis Wade 1782.
Luokitus: Joulu Katso virsi 25 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
27 Juhlimaan tulkaa
Adeste fideles (O come, all ye faithful)
Virsikirjamme jouluvirsien osaston aloittaa viiden keskiajalta peräisin olevan, alun perin latinanakielisen virren sarja (16–20). Sukupolvesta toiseen ovat niiden sävelmät ja tekstit antaneet arvokkaan leimansa joulun juhlintaan. Näitä ilovirsiä laulaessamme tulemme osallisiksi kallisarvoisesta perinnöstä. Suomen kielelläkin niitä kaikkia on veisattu jo neljä vuosisataa, Jaakko Finnon ja Hemminki Maskulaisen päivistä saakka.
Nykyiseen virsikirjaan saatiin kuudeskin alun perin latinankielinen virsi: Juhlimaan tulkaa. Moni tuntee sen suosittuna kuorolauluna Adeste fideles, jota laulaessa tai kuunnellessa helposti saattaa ajatella, että ollaan tekemisissä keskiaikaisen laulun kanssa, kun kerran latinaksi… Vielä sata vuotta sitten niin otaksuttiinkin. Vähitellen tutkijat päätyivät sille kannalle, että kyseessä olisikin ranskalainen laulu 1700-luvulta. Vihdoin 1949 muuan tutkija päätteli, että laulun runoilija ja säveltäjä olisi englantilainen John Francis Wade (1711-1786). Laulun varhaisin löydetty käsikirjoitus on vuodelta 1743.
John Wade toimi latinan ja kirkkolaulun opettajana Douain kaupungissa, Pohjois-Ranskassa. Douai oli merkittävä katolinen keskus, jossa oli myös englantilainen koulu.
Laulun Adeste fideles suomensi ensi kerran Jyväskylän seminaarin musiikin lehtori P. J. Hannikainen. Hänen tuttu suomennoksensa alkaa sanoilla "Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa". Se sisältyi Hannikaisen toimittamaan kokoelmaan Pieni lauluseppele II (1892). Virsikirjan uuden suomennoksen on tehnyt vantaalainen uskonnonopettaja ja virsirunoilija Pekka Kivekäs.
Virsi kutsuu Betlehemiin, kunnioittaen kumartamaan ihmisen lapseksi syntynyttä taivaan kuningasta. Riemuiten siinä liitytään enkelien kuoroon: "Kunnia olkoon taivaan Jumalalle / ja maassa olkoon rauha / ja hyvä tahto luona ihmisien!"
Edellinen
