1.
Tänne, Jeesus, tulimme
pyhää sanaas kuullaksemme.
Ole itse kanssamme,
siunaa sana sieluillemme.
Irrota nyt maasta mielet,
kiitokseesi käännä kielet.
2.
Sokaistu on järkemme,
synnin sumu sielun peittää.
Siis, oi Jeesus, valaise,
auta hengelläsi meitä.
Uudeksi luo sydämemme,
että sanaas tottelemme.
3.
Jeesus, valo maailman,
sydämiimme aina loista.
Kirkas kuva Jumalan,
sielun pimeys jo poista.
Anna meille uusi mieli,
uudet korvat, uusi kieli.
CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäTobias Clausnitzer 1663. Ruots. Petrus Lagerlöf 1694, suom. Jakob ja Abraham Frosterus 1763, uud. Elias Lönnrot 1867. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Johann Ahle 1664.
201 Tänne, Jeesus, tulimme
Liebster Jesu, wir sind hier
Joskus on yksi ainoa virsi tehnyt kirjoittajansa nimen pysyvästi ja laajalti tunnetuksi. Näin on laita saksalaisen papin Tobias Clausnitzerin omalle seurakunnalleen saarnavirreksi kirjoittaman Tänne, Jeesus, tulimme. Se sisältyy monien maiden virsikirjoihin.
On ymmärrettävää, että kun virsi käännetään kielestä toiseen, sen sisältö yleensä jotenkin muuttuu. Niinpä voi jotain alkuperäisestä sisällöstä jäädä pois. Clausnitzerin alkuperäisteksti ei keskity pelkästään sanan kuulemiseen, kuten on suomennoksen laita, vaan siunausta pyydetään jumalanpalveluksen muillekin osatekijöille: rukoukselle ja virrelle – ja nimenomaan tälle rukousvirrelle, jota juuri ollaan laulamassa. Suomennokseen virsi ja rukous eivät ole mahtuneet.
Virsi suomennettiin ensimmäisen kerran 1763. Ns. Vanhaan virsikirjaan (1701) se ei siis vielä ehtinyt. Ennen kuin sitä seurannut uusi virsikirja vihdoin 1886 hyväksyttiin, Clausnitzerin virsi oli ehditty kääntää moneen kertaan. Kustaa Hallio luettelee teoksessaan Suomalaisen virsikirjan virret kaikkiaan kymmenen versiota ennen Elias Lönnrotin suomennosta, joka sitten tuli virsikirjaan.
Tobias Clausnitzer syntyi 1618. Sinä vuonna alkoi 30-vuotinen sota. Kun Clausnitzer vihittiin papiksi 1644, sota yhä jatkui. Hänestä tuli erään Ruotsin armeijan rykmentin kenttäpappi. Sodan vihdoin päätyttyä hän toimi kuolemaansa asti (1684) kirkkoherrana Weidenissa, Baijerissa. Paitsi runoja ja virsiä hänen tuotantoonsa kuuluu hartaus- ja saarnakirjoja, mutta elämään on jäänyt nimenomaan virsi Tänne, Jeesus, tulimme.
Virteen on kaksi sävelmää. Ensisijaisen eli a-sävelmän luoja Johann Rudolf Ahle (1625-1673) aloitti teologian opinnot Erfurtissa, mutta tuli sitten sikäläisen Andreaankirkon kanttoriksi. Synnyinkaupunkinsa Mühlhausenin Blasiuksenkirkon urkuriksi hän siirtyi 1654. Hän oli kauan myös kaupungin raadin jäsen ja viimeisenä elinvuotenaan pormestari. Laulusävellyksiään hän ei ajatellut niinkään seurakuntavirsiksi, vaan yksin- ja kuorolauluiksi. Ahlen sävelmä liittyy Clausnitzerin virteen sekä Saksassa että Pohjoismaissa. Vaihtoehtoinen b-sävelmä on Johann Crügerin (1598-1663) käsialaa.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
Edellinen
