1.
On hengissä maa,
ei kuoleman yö sitä vallata saa.
Sen turmion partaalle synti jo vei,
kun ihminen Luojaansa kuunnellut ei.
Vaan Herramme ainoan Poikansa soi.
Hän autuuden toi.
2.
Vain palvelemaan
hän saapui ja maailman sovittamaan.
Hän syntimme kuiluun on laskeutunut,
taas Luojalle maailman rakastanut.
Vain Golgatan rakkaus entiselleen
sai rikkoutuneen.
3.
Niin aukeni tie,
se Kristuksen lähetit maailmaan vie.
Vain elämän Sanassa voittomme on,
ja kasteemme armo on mittaamaton.
Sen merestä nousemme, sovitetut
ja uudistetut.
4.
Nyt kilvoitteluun
me vartumme oksina elämänpuun.
Työn kutsumuskuormaa kun kannamme me,
hän, kantaja kaiken, on voimanamme.
Hän tuomiot kaataa, hän sovinnon tuo
ja uskoa luo.
5.
Hän armahduksen
toi kaikille, uhriksi antautuen.
Kun maailman synnit on kantanut hän,
myös kuolleille meille hän tuo elämän,
ja rukoustaistelu lakkaamaton
maan suojana on.
6.
Vaan rauhattomuus
maan lapsia raastaa ja turvattomuus.
Oi Henki, nyt yhdistä rakkauteen
jo kristityt kaikki ja parannukseen,
niin maailma uskoo ja turvaksi yön
saa Kristuksen työn.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Olov Hartman 1980. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Gustaf Aulén 1937.
Ruotsin kirkon vuoden 1937 virsikirjaan tuli uutena tanskalaisen N. F. S. Grundtvigin virsi "O kristelighed", jonka ruotsinnos alkaa sanoilla "O liv som blev tänt". Tavallisesti ulkomainen virsi otetaan sävelmineen, mutta ei suinkaan aina. Kun virsikirja oli hyväksytty, asetettiin koraalikomitea, joka – saadakseen palautetta työstään – kutsui Tukholman Suurkirkkoon "virsivaltiopäivät": hiippakunnista valitut kirkkomuusikot ja eräät muut asiantuntijat saivat ottaa kantaa komitean ehdotuksiin. Milloin "virsivaltiopäivien" mielipide oli kutakuinkin yksimielinen, se otettiin huomioon. Näin virren tanskalainen sävelmä sai hylkäystuomion ja jäljelle jäi Gustaf Aulénin säveltämä vaihtoehtoinen koraali. Aulén (1879-1977) oli koraalikomitean puheenjohtaja, musikaalisuudestaan tunnettu Strängnäsin piispa, merkittävä vaikuttaja liturgisessa ja musiikkielämässä.
Vuonna 1980 vietettiin luterilaisissa kirkoissa Augsburgin tunnustuksen 450-vuotisjuhlaa. Ruotsissa tilattiin juhlavirsi Olov Hartmanilta. Tämä valitsi Aulénin sävelmän ja kirjoitti siihen virren On hengissä maa, joka sitten 1986 tuli meidänkin uuteen virsikirjaamme. Tiedämme Gustaf Aulénin siten säveltäjäksi, mutta kansainvälisen maineen hän sai teologina. Hän toimi Lundin yliopiston systemaattisen teologian professorina 1915-30, Lundin piispana 1930-33 ja Strängnäsin piispana 1933-52. Hänen tieteellinen julkaisutoimintansa jatkui vielä eläkevuosinakin, kunnes hän lopuksi julkaisi muistelmansa Från mina nittiosex år (1975).
Hartman antoi virrelleen otsikon "Virsi sovituksesta". Hartmanin teologiaa tutkinut Claes-Bertil Ytterberg luokittelee sen skenaariovirreksi. Se avaa kokonaisnäkymän pelastushistoriaan. Virsi on kuin kosmisen draaman käsikirjoitus. Siihen kannattaa syventyä hitaasti lukien.
Yksi ajatuksia herättävä kohta on tämä: "Rukoustaistelu lakkaamaton maan suojana on" (säk. 5). Todellakin: tuskin on hetkeäkään, jolloin ei joku rukoilisi meidänkin maassamme. Entä jos näitä rukoilijoita ei olisi? Tämäkin antaa vavahduttavaa taustaa virren avaukselle: "Än finns det en värld" – vielä on hengissä maa.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.