Me kiitämme sinua,
me sinua rukoilemme,
me ylistämme ja kunnioitamme sinua.
Me sinua kiitämme
sinun suuren kunniasi tähden.
Oi Herra Jumala,
taivaallinen kuningas,
Isä, kaikkivaltias Jumala!
Oi Herra, kaikkein korkeimman ainoa Poika,
Jeesus Kristus!
Oi Herra Jumala,
Jumalan Karitsa,
Isän Poika,
joka pois otat maailman synnit,
armahda meitä!
Sinä yksin olet pyhä,
sinä yksin olet Herra,
sinä yksin olet korkein,
Jeesus Kristus,
Pyhän Hengen kanssa
Isän Jumalan kunniassa.
Aamen.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Kallion kantaattikuoron kvintetti, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Latinalainen Laudamus te 300-luvulta. Ruots. Olavus Petri 1531. Suom. Mathias Westhin käsikirjoituksessa 1540-luvulla. Mikael Agricola 1549. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Richard Faltin 1889.
Tätä juhlavaa hymniä on vanhastaan sanottu Hilariuksen kiitosvirreksi. Poitiers’n piispa Hilarius (k. 367) oli Länsi-Euroopan ensimmäinen varsinainen hymnirunoilija, joka tosin ei noussut samaan maineeseen kuin vähän myöhempi Ambrosius. Kirkkohistoria tuntee hänet horjumattomana kolminaisuusopin puolustajana areiolaisuutta vastaan (Areios kielsi Kristuksen jumaluuden). Mutta Me kiitämme sinua -virsi ei kuitenkaan liene hänen kirjoittamansa.
Me kiitämme sinua on kirkkokäsikirjan mukaan kuulunut päiväjumalanpalvelukseen, ellei sen tilalle ollut valittu ”muuta pyhälle Kolminaisuudelle omistettua virttä”. Se seurasi ja edelleen usein seuraa jumalanpalveluksessa suurta kunniaa eli Gloriaa. Suuri kunnia eli Gloria in excelsis ja tämä ylistyshymni eli Laudamus – näillä nimillä ne tunnetaan latinankielisten alkusanojensa mukaan – muodostavatkin kokonaisuuden, jonka alkuosana on siis jouluevankeliumin enkelien ylistyslaulu liturgisena vuorolauluna eli antifonina. Siihen liittyvä Me kiitämme sinua on kolmiosainen ylistyshymni, jonka alkujakso on osoitettu Isälle ja toinen sekä kolmas Jumalan Pojalle Kristukselle. Hymni päättyy Kolminaisuuden ylistykseen. Hymni on puhuttelua, jonka luonteen ilmaisevat verbit ”kiitämme, rukoilemme, ylistämme ja kunnioitamme”. Ainoa rukous on ”armahda meitä” – muuta meillä ei voisikaan olla sanottavana huipputapaamisessa Jumalan kanssa!
Suomalaisen ”Hilariuksen” säveltäjän Richard Faltinin (1835-1918) Me kiitämme sinua on ”vilpittömässä koruttomuudessaan yhä laatuun käypä”, kirjoitti Heikki Klemetti 1930. Klemetin arviointia voi vieläkin pitää turhan pidättyvänä, niin vankka sija Faltinin hymnillä on kirkkokansamme sydämessä.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.