Edellinen
Virren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöLaulajia SonorEnsemblesta, Hanna Remes (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Taizé. Muusikot: Tapiolan kamarikuoro, Timo Pihkanen (joht.)
Leipä syö, viini juo (Eat This Bread, Drink This Cup) ja Nälkäinen syödä saa (Jesus Christ, Bread of Life) | Taizé-yhteisö 1984, suom. Anna-Mari Kaskinen 2005 ja Taizé-laulujen suomennostyöryhmä 2012. Tukiviittomat Hannele Rabb 2015. | Sävelmä: Jacques Berthier 1984.
Katso virsi 874 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
958a Leipä syö, viini juo
Eat This Bread, Drink This Cup
ja
958b Nälkäinen syödä saa
Jesus Christ, Bread of Life
Taizé on Etelä-Burgundissa Ranskassa sijaitseva kansainvälinen, ekumeeninen luostariyhteisö. Sen perusti Roger Louis Schütz-Marsauche eli veli Roger vuonna 1940. Yhteisöön kuuluu eri kirkkokuntia ja kansallisuuksia edustavia veljiä, jotka ovat sitoutuneet rukoukseen ja selibaattiin. Taizéstä on tullut erityisesti nuorten suosima pyhiinvaelluskohde, johon vetäydytään viikoksi tai pidemmäksikin aikaa kerrallaan viettämään veljien kanssa rukoushetkiä, tapaamaan ihmisiä eri puolilta maailmaa ja tekemään talkootyötä. Yhteisön rukoushetket ovat tulleet tunnetuksi musiikistaan, joka perustuu lyhyiden yksisäkeistöisien ja moniäänisten rukouslaulujen meditatiiviseen kertaamiseen. Nykyään lähes kaikissa uusimmissa eri kirkkojen virsikirjoissa ympäri maailmaa on mukana tätä lauluperintöä. Suomessa Taizé tuli tunnetuksi erityisesti Anna-Maija Raittilan kautta 1970-luvun lopulta lähtien.
Tämän ainoan virsikirjan lisävihkoon valikoituneen Taizé-laulun sävelmä on ranskalaisen säveltäjä-urkuri Jacques Berthier’n kirjoittama. Virrellä on kahdet vaihtoehtoiset sanat. Tekstit eivät siis ole säkeistöjä, vaan niistä tulisi valita toinen. ”Leipä syö, viini juo – –” -sanat siirtävät ajatukset Jeesuksen ehtoollisen asetussanoihin. ”Nälkäinen syödä saa – –” -sanat taas ylistävät Kristusta elämän leivän ja viinin lahjasta. Virttä voidaan toistaa esimerkiksi ehtoollista vietettäessä useita kertoja – vaikka koko ehtoollisen ajan. Välillä saatetaan käyttää englanninkielisiä sanoja tai tukiviittomia. Kuten perinteeseen kuuluu, virttä voidaan laulaa myös moniäänisesti. Mahdollisessa säestyksessä instrumenttivalikoimaa on mahdollista vaihdella eri toistokerroilla. Siten toisto myös kehittyy eteenpäin ja rukouksen meditaatiossa säkeistön ajatus syvenee yhä uusiin tasoihin.
Jacques Berthier (1923–1994) oli ranskalainen liturgisen musiikin säveltäjä. Berthier työskenteli vuodesta 1961 Pariisin Saint Ignace -jesuiittakirkon urkurina. Vuonna 1955 häntä pyydettiin ensimmäisen kerran säveltämään lauluja Taizé-yhteisössä vierailevia nuoria varten. Heidän välityksellään Taizé-laulut ovat levinneet kaikkialle maailmaan.
Samuli Koivuranta ja Elsa Sihvola
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 162–163, 219.
Virteen 958 liittyviä raamatunkohtia mm.
Joh. 6:33–35, 48–51, 53–56 | Joh. 4:14
Julkaistu 31.12.2021
