EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöMikko Helenius (laulu ja piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Pekka Nyman. Muusikot: Aili Ikonen (laulu), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Sami Koskela (lyömäsoittimet), Pekka Nyman (zarango, marimba).
Pyhään salaisuuteen Jeesus meidät sulkee (Vilket stort mysterium) | Francisco F. Felicianon tekstin pohjalta Anders Salomonsson 1987, suom. Pekka Kivekäs 2002. | Sävelmä: Filippiiniläinen kansanmelodia Caturog na Nonoy.
Virren tarina
957 Pyhään salaisuuteen Jeesus meidät sulkee
Vilket stort mysterium
Filippiinien saarivaltiossa toimii Filippiinien riippumaton kirkko (Iglesia Filipina Independiente), joka itsenäistyi roomalaiskatolisesta kirkosta 1902. Vuosien mittaan se on jakaantunut kolmeen päähaaraan. Kirkolla on yhteistyötä monien eri kirkkojen ja kirkkoperheitten kanssa. Vuodesta 1995 sen suurimmalla haaralla on ollut yhteistyösopimus Ruotsin kirkon kanssa. Ruotsin kirkolla onkin vuosien mittaan ollut paljon yhteyksiä Filippiineille, muun muassa opiskelija- ja nuorisoryhmien vaihtoa. Tämä lienee syynä siihen, että Ruotsin kirkon virsiaineistossa on muutama filippiiniläinen virsi, joita ei juuri tunneta muualla Euroopassa.
Alkuperäisen ehtoollisvirren Kay laking hiwaga (alkusanat: Hindi ko maisip) on kirjoittanut filippiiniläinen kapellimestari Francisco F. Feliciano. Felicianon tekstin on tulkinnut ruotsiksi Filippiineillä lähetystyössä ollut kirkkomuusikko Anders Salomonsson. Virttä voidaan käyttää tarvittaessa myös siten, että säkeistöt 1–3 lauletaan joko uhrivirtenä tai ehtoollisen jaon aikana ja neljäs säkeistö jakamisen päätyttyä kiitosrukouksena. Mahdollista on myös, että kuoro laulaa virren, kenties moniäänisesti, ja seurakunta yhtyy kahteen viimeiseen säkeeseen.
Virren sävelmä on kansansävelmä, kehtolaulu Caturog Na, Nonoy (suom. Nuku nyt, pikkuiseni) Bicolin maakunnasta, pohjoisen Luzonin pääsaaren kaakkoisosasta.
Filippiinit on pienen Itä-Timorin ohella Aasian ainoa katolinen valtio. Katolisuus tuli maahan espanjalaisten valloittajien myötä 1500-luvun puolivälissä. Maata johdettiin silloin nykyisestä Meksikosta käsin, ja Filippiinien kulttuurissa, myös musiikissa, onkin sen johdosta varsin paljon latinalaisamerikkalaisia piirteitä.
Francisco Feliciano (1941–2014) oli filippiiniläinen säveltäjä ja musiikkitieteen tohtori. Felicianon sävellystuotantoon sisältyy oopperoita, musiikkidraamaa, laajoja hengellisiä sävelteoksia, messuja, virsiä ja lauluja. Hän toimi kirkkomuusikoiden kouluttajana yli 30 vuotta sekä useita vuosia Filippiinien filharmonisen orkesterin johtajana.
Anders Salomonsson (s. 1959) on ruotsalainen kirkkomuusikko. Salomonsson on työskennellyt seurakuntamuusikkona, Ruotsin kirkon kirkkokanslian kansainvälisen työn osastolla sekä ollut erilaisissa tehtävissä Filippiineillä Ruotsin kirkon lähettämänä.
Tomi Valjus ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 160–161, 221, 228–229.
Virteen 957 liittyviä raamatunkohtia mm.
1. Kor. 10:16–17 | Kol. 1:27 | 1. Tim. 3:16 | 1. Kor. 1:28–31 | Matt. 11:25 | 1. Kor. 2:1–10 | Hepr. 11:1
Julkaistu 31.12.2021
