1.
Silmäisi eteen, Jeesus,
tuon sydämeni syyllisen
ja paljastan sen kurjuuden
silmäisi eteen, Jeesus.
2.
Silmäisi eteen, Jeesus,
nyt syntieni taakan tuon
ja ikävöivän katseen luon
silmiisi helliin, Jeesus.
3.
Silmäisi nähden, Jeesus,
tein syntiä ja rikoin lain.
Nyt tuomariini katson vain,
silmiisi helliin, Jeesus.
4.
Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
niin katson hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus.
Sirkku Rintamäki ja Mikko Helenius (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäLars Stenbäck 1839. Suom. Sionin Kannel 1881, Jaakko Haavio 1971. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Huugo Nyberg 1903.
288 Silmäisi eteen, Jeesus
För Jesu milda ögon
Aikojen kuluessa on tätä Lars Stenbäckin virttä laulettu suomeksi monin eri sanoin. Siionin Kanteleen laulajat ovat oppineet kolme eri versiota (1881, 1923, 1961). Martti Ruuthin suomennosta Hengellisissä lauluissa ja virsissä (1903, "Jeesuksen silmäin eteen") on kertaalleen tuntuvasti muokattu. Siionin virsien historia tuntee kaksi eri suomennosta. Suomennoksista vanhin on Siionin Kanteleeseen 1881 tullut "Sun silmäis eteen, Jeesus".
Virsikirjaehdotuksessa 1984 oli Anna-Maija Raittilan uusi suomennos. Sen tilalle kirkolliskokous 1986 kuitenkin valitsi, hivenen muokattuna, Jaakko Haavion suomennoksen (Siionin virret 1971: 169), joka sisältyy myös Haavion suomentamiin Stenbäckin Runoihin (1973). Virsikirjaan jäi siinä vaiheessa epähuomiossa maininta, että kyseessä olisi Anna-Maija Raittilan suomennos, mikä ei siis pitänyt paikkaansa.
Tässä virressä Stenbäck on antanut "erittäin onnistuneen ilmaisun luonteenomaisesti suomalaiselle kristillisyydelle" (Yrjö J. E. Alanen). Se sisältyi alun perin runosarjaan "Sointuja" (Accorder) ja ilmestyi ensi kerran pietistisessä viikkolehdessä Evangeliskt Veckoblad 1839. Runon tunnelmaa tehostavat Stenbäckille ominaiset toistot. Kansanlaulun yksinkertaisuus ja selkeys ovat tehneet runosta lakastumattoman. Osuutensa on kieltämättä myös Huugo Nybergin kauniilla sävelmällä, jota voi pitää täysosumana.
Huugo Nyberg (1873-1935) valmistui papiksi 1898 ja toimi vuodesta 1908 Helsingissä kuurojen (kuuromykkien) pappina. Heitä varten hän toimitti mm. katekismuksen. Nyberg johti useita kuoroja ja harrasti myös säveltämistä. Toiseen tekstiin liitettynä tämä hänen sävelmänsä tunnetaan Brittein saarillakin (The Church Hymnary 1973: 666 "O thou, my Judge and King”).
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
Edellinen
