Virsi 219; Kasteen kirkas vesi on
219

Kasteen kirkas vesi on

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kasteen kirkas vesi on
niin kuin lähde pohjaton,
siinä virtaa siunaten
armo Herran Jeesuksen.

2.
Kastemaljan äärellä,
Isä, kutsut nimeltä
lapseksesi jokaisen,
seuraajaksi Jeesuksen.

3.
Joka aamu uudestaan
omaksesi kokonaan
kutsut uuteen elämään
tahtoasi täyttämään.

4.
Kuolemallaan Herramme
pois on pessyt syntimme.
Kasteessamme puetaan
meidät armoon avaraan.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Böömissä 1541.
Sama sävelmä: 333 | 334a | 421 | 487 | 733 | 812 | 821
Luokitus: Pyhä kaste

Virren tarina

219 Kasteen kirkas vesi on

Virsikirjan toinen uusi suomalainen kastevirsi on Anna-Maija Raittilan (1928-) käsialaa. Jo senkin vuoksi, että sen säkeistöt ovat lyhyitä, sitä on helpompi lähestyä kuin perinteisiä katekismusvirsiä 214 ja 215. Runoilijan tavoitteena olikin tuoda kasteen merkitys esiin mahdollisimman yksinkertaisesti. Sellaisen virren tarve oli ilmeinen.

Kun virressä verrataan kastevettä pohjattomaan lähteeseen, siinä sanotaan jotakin niin kasteen salaisuudesta kuin kasteen lahjan ehtymättömyydestä. Jokainen kastettu on kutsuttu nimeltä mainiten Jumalan lapseksi. Kasteen lahja sisältää myös velvoituksen vaeltaa Jumalan tahdon mukaan uudessa elämässä. Lopussa virsi jättää meidät ihmettelemään, mistä kaikesta onkaan kysymys, kun se päättyy näihin sanoihin: "Kasteessamme puetaan meidät armoon avaraan."

Selkeä, helposti laulettava sävelmä, joka liittyy useaan muuhunkin virteen, on peräisin Böömistä 1500-luvulta.

Tauno Väinölä