Virren tarina
135 Jumala loi auringon, kuun
Måne och sol, vatten och vind
Virren Jumala loi auringon, kuun sävelmä syntyi 26. tammikuuta 1974. Sinä päivänä norjalainen kirkkomuusikko Egil Hovland (1924-2013) sai Ruotsista kirjeen, jossa häntä pyydettiin säveltämään perhejumalanpalveluksen kiitosvirsi: "Måne och sol, vatten och vind och blommor och barn skapade Gud." Tapahtui jotain merkillistä.
Hovlandin työhuoneen seinällä oli valokuvia hänen lapsikuorostaan. Äkkiä oli kuin lapset olisivat saaneet siivet ja lähteneet lentelemään huoneessa, hän kertoo. "Otin arkin nuottipaperia. Oli kuin lapset olisivat muuttuneet nuoteiksi, jotka laskeutuivat nuottiviivastolle. Sävelmä syntyi ennätysajassa." Ensin Hovland kirjoitti kertosäkeen; siihen meni 20 sekuntia. Koko laulu oli valmis alle neljässä minuutissa. "En ennen enkä myöhemmin ole kokenut, että teksti ja sävelmä olisivat löytäneet toisensa niin nopeasti ja tuskattomasti." Selitykseksi Hovland lisää, että teksti ilmaisi sanoin hänen silloisen mielialansa. Hän oli samana päivänä saanut viestin hyvän ystävänsä kuolemasta. "Sanat saivat minut iloiseksi murheessani ja laukaisivat oman ylistyslauluni ja kiitollisuuteni."
Virren kirjoittaja Britt G. Hallqvist (1914-1997) tunnetaan sekä lastenkirjailijana että virsirunoilijana. Joitakin hänen lastenkirjojaan on suomennettu. Jumala loi auringon, kuun on Hallqvistin ainoa virsi virsikirjassamme; Ruotsin virsikirjassa niitä on 17 ja hänen ruotsintamiaan tai uudistamiaan useita kymmeniä.
Jumala loi auringon, kuun on kirjoitettu lapsille, mutta siitä pitävät kaikenikäiset. Suomennokseen ei Britt G. Hallqvistin alkuperäistekstin valloittavaa yksinkertaisuutta ole voitu tavoittaa – siihen kielemme sanat ovat liian pitkiä –, mutta siinäkin on onnistuttu välttämään lapselle vaikeat teologiset käsitteet.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.