Minun sydämeni on levollinen,
minun mieleni on tyyni.
Minun sydämeni on levollinen,
minun mieleni on tyyni.
1.
Minä tahdon laulaa ja soittaa!
Herää, harppu, lyyrani, soi!
Minä tahdon herättää aamuruskon!
Herää, sydämeni!
Minun sydämeni on levollinen,
minun mieleni on tyyni.
Minun sydämeni on levollinen,
minun mieleni on tyyni.
2.
Minä tahdon ylistää Luojaa!
Tahdon laulaa kiitostani!
Ylös pilviin ulottuu kunniansa,
valo ylitse maan!
Katarina Engström (laulu), Mikko Helenius (piano)
SävelmäSov. Mikko Iivanainen. Muusikot: Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, Sirkku Rintamäki (kuoronjohto), Ville Myllykoski (piano), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (kellopeli, lyömäsoittimet), Sami Koskela (rummut, lyömäsoittimet).
Minun sydämeni on levollinen | Psalmin 57 pohjalta Ilona Nyman 2011. | Sävelmä: Ilona Nyman 2011.
912 Minun sydämeni on levollinen
Sydämeni on levollinen
Kansainvälisten virsikirjojen esimerkkiä noudattaen virsikirjan lisävihkoon etsittiin helposti opittavia lyhyitä virsiä. Virttä 912 voidaan käyttää eri tavoin: vuorotellen säkeistöjä seurakunnan, kuoron ja/tai esilaulajan välillä sekä kerrata tarvittaessa. Virren kahta osaa on mahdollista laulaa myös erillisinä, esimerkiksi psalmin kertosäkeenä tai esirukouksen akklamaationa eli rukoushuudahduksena. Virren kertosäkeistö on julkaistu aikaisemmin Lasten virsi (2012) -kokoelmassa (LV 66).
Virren tekijä Ilona Nyman kertoo virtensä nousevan Daavidin pakomatkallaan tekemän psalmin 57 tunnelmista: ”Psalmin alkuosassa ilmenee Daavidin luja luottamus Jumalan huolenpitoon vaarallisellakin hetkellä. Laulun loppuosassa selvästi purkautuu ilmoille syvä helpotuksen huokaus kiperän tilanteen lauettua. Jumalan huolenpitoon kannatti luottaa. Sen jälkeen hengitys vapautuu ja ylistys pulpahtaa luontevasti ilmoille. Jotta ihmisääni lähtee vapautuneesti liikkeelle, tarvitaan levollinen keho ja hengitys. Levollisuuden ja rauhan tunnistaa vasta sen jälkeen kun on ensin ollut tekemisissä niiden vastaparien, jännittämisen, pelon ja huolen, kanssa. Hyvä olo saa merkityksen vasta, kun on ensin voinut edes hiukan pahoin.”
Monien maiden virsikirjoissa ilmenee suomalaista nykykäytäntöä huomattavasti selkeämmin vanha juutalais-kristillinen psalmitraditio. Esimerkiksi reformoitujen kirkkojen virsikäsitys nojaa vahvasti psalmiperinteeseen: Sveitsin reformoidun kirkon (Evangelisch-reformiertes Gesangbuch, 1998) sekä Alankomaiden (Liedboek, 2013) virsikirjat alkavat nimenomaan psalmivirsillä. Sveitsissä psalmivirsiä on 99 ja Hollannissa yli 250. Myös suomenkielisessä vuoden 1701 virsikirjassa oli runsaasti psalmivirsiä, yhteensä 76 (VVK 24–99).
- Vuoden 1701 virsikirjan tekstit
- Vuoden 1701 virsikirjan sävelmät
Lisävihkovirren 912 myötä vuoden 1986 virsikirjassa on nyt 42 psalmivirttä.
Ilona Nyman, ks. tarina virren 940 yhteydessä.
Jenni Urponen ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 61–62, 227.
Virteen 912 liittyviä raamatunkohtia mm.
Ps. 57 | Ps. 108:2–6 | Ps. 36:6 | Ps. 5:4 | Ps. 88:14 | Mark. 1:35
Julkaistu 31.12.2021
Edellinen
