9.
Rukouksen liekki,
riemu suunnaton:
Ylösnoussut Jeesus
keskellämme on!
Helluntai
10.
Rukouksen liekki
nousee taivaisiin.
Saavu, Pyhä Henki,
kaikkiin sydämiin.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Laulajia SonorEnsemblesta, Hanna Remes (piano)
Sävelmä
Säestys
Koko virsi
Sov. Pekka Suikkanen, Mikko Iivanainen. Muusikot: Sanna Vuolteenaho (laulu), Mikko Iivanainen (kitara), Pekka Suikkanen (urut).
Rukouksen liekki (Ljuset som jag tänder) | Säk. 5 Anna Eriksson 2013, 2014; säk. 1–4, 6–10 ja säk. 5 suom. Anna-Mari Kaskinen 2014. | Sävelmä: Anna Eriksson 2013, 2014.
Luokitus: Me rukoilemme Katso virsi 857 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
917 Rukouksen liekki
Ljuset som jag tänder
Virren 917 sanoittaja ja säveltäjä, ruotsalainen Anna Eriksson sai idean virteensä keskusteltuaan työkavereidensa kanssa tavoista puhua lasten kanssa kuolemasta. Eriksson tuli samassa yhteydessä pohtineeksi myös kynttilän sytyttämisen merkitystä ja symboliikkaa: ”Kaikenikäiset etsiytyvät kynttilän valon ääreen hiljentymään ja antamaan kynttilän valon olla itsessään rukous, jota on ehkä muutoin vaikea pukea sanoiksi.” Virttä hän työsti vastikään syöpään kuolleen lapsuudenystävänsä muiston äärellä. Ja ”näin se syntyi, hiljainen laulu, jota voi laulaa kynttilän ääressä, jumalanpalveluksessa tai pyhäinpäivän hartaudessa”.
Virren suomentaja Anna-Mari Kaskinen ihastui virren yksinkertaisuuteen ja meditatiivisuuteen. Hänelle syntyi ajatus virren käytöstä monipuolisesti erilaisissa yhteyksissä ja eri kirkkovuodenajankohtina, minkä myös virren alkuperäisen version tehnyt Eriksson hyväksyi.
Kynttilän liekki on yleismaailmallinen ja moniulotteinen uskonnollinen symboli. Kristillisessä perinteessä se liittyy rukoukseen ja uskoon. Kynttilä symboloi erityisesti Kristusta esirukoilijana. Palava kynttilä kuvaa myös esimerkiksi valvomista, lämpöä ja yhteyttä sekä kuoleman voittamista, elämää.
Anna Eriksson (s. 1963) on ruotsalainen diakoni, muusikko ja lauluntekijä. Eriksson on työskennellyt melkein 30 vuotta seurakunnissa ja yhdistyksissä eri puolilla Ruotsia. Hänen erityisaluettaan ovat pienten lasten musiikki ja kaikenikäisten jumalanpalvelukset. Erikssonin toimintaa ohjaa näkemys siitä, että laulu yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä.
Anna-Mari Kaskinen, ks. tarina virren 978 yhteydessä.
Jenni Urponen ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 72–74, 220, 224.