EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöLaulajia SonorEnsemblesta, Mikko Helenius (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Mikko Iivanainen, kuorosov. Pekka Nyman. Muusikot: Markus Bäckman (laulu), Lauluyhtye, Laura Airola (viulu), Heikki Pohto (saksofoni), Ville Myllykoski (piano), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (lyömäsoittimet), Sami Koskela (kellopeli, cajon).
Kahden maan kansalainen | Kaija Pispa 1995. | Sävelmä: Jaakko Löytty 1995.
Virren tarina
924 Edessä reitti tuntematon aukeaa
Kahden maan kansalainen
Suomen Lähetysseuran vuoden 1995 Lähetysjuhlien teemana oli ”Rautanen juttu”. Tuona vuonna vietettiin Martti Rautasen juhlavuotta, sillä oli kulunut tasan 150 vuotta Ambomaalla vaikuttaneen lähetyspioneerin syntymästä. Kaija Pispalta ja Jaakko Löytyltä tilattiin juhlille tunnuslaulu. Pispa on kertonut, että laulutekstin lähtökohdaksi valikoitui Matti Peltolan kirjoittaman Martti Rautasen elämäkerran nimi: Mies ja kaksi isänmaata.
Kaija Pispa kirjoitti tekstin palattuaan perheensä kanssa lähetysmatkalta Senegalista. Hän muistelee silloisia tunnelmiaan ja laulun luomista: ”Olimme uupuneita, outoja ja vieraita Suomessa, joka meistä tuntui tylyltä ja torjuvalta. Kaipasimme senegalilaista avoimuutta, lämpöä ja yhteisöllisyyttä. Päätimme poikkeuksellisesti, että minä teen tekstin ensin ja Jaakko säveltää melodian sen jälkeen. Luettuani Martti Rautasen elämästä, mielessäni liikkui kuvia maisemista, tulvavesistä, vuorista, pääsemättömissä olemisesta. Omassakin elämässä näytti taas kerran olevan edessä tuntematon reitti, eikä voimien riittämisestä ollut mitään takuita. Halusin tehdä pitkiä säkeitä saadakseni tekstin sujumaan niin, ettei laulu tarvinnut täytesanoja tai ontuvia sanajärjestyksen kääntämisiä. Omaa mielentilaani tihkui säkeisiin senegalilais-namibialaisten maisemien keskelle.”
Jaakko Löytty puolestaan sai innoitusta slaavilaistyyliseen sävellykseensä pohtiessaan Martti Rautasen inkeriläisiä juuria. Virren päättymätön melodia symboloi ”kurkottamista kohti iankaikkisuutta”.
Kaija Pispa ja Jaakko Löytty ovat tehneet yhteistyötä 1970-luvulta alkaen. Tämän ansiokkaan työn hedelmänä ovat suomalaiset saaneet laulettavakseen lukuisia lauluja, muun muassa suositut kappaleet Tilkkutäkki, Sillä sinun on valtakunta, Jokapäiväinen leipä. Monet Pispan ja Löytyn lauluista ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia.
Kirjailija Kaija Pispa (s. 1955) on julkaissut muun muassa lastenrunoja, nuorten- ja lastenkirjoja, saturomaanin, runoja aikuisille sekä laulutekstejä. Hän on saanut tunnustuksia lastenkirjoistaan. Hän toimi yhdessä puolisonsa Jaakko Löytyn kanssa tekstinmuokkaajana rukoilevaisten virsikokoelmaa Armon lapset veisatkaa uudistettaessa. Pispa on osallistunut myös heränneiden Siionin virret -kokoelman muokkaustyöhön ja tehnyt tekstejä virsikirjan jumalanpalvelusliitteeseen. San. 725, 738, 741, 819, 836, 924, 975.
Jaakko Löytty (s. 1955) vietti lapsuutensa Lounais-Afrikan (nyk. Namibian) Ambomaalla, missä hänen vanhempansa olivat lähetystyössä. Musiikkiopinnot hän aloitti 8-vuotiaana. Ensimmäiset julkaistut laulut ovat vuodelta 1971, ja siitä asti Löytty on konsertoinut ympäri Suomea. Tärkeä työtoveri laulujen teossa on ollut vaimo Kaija Pispa. Löytty toimi 1976–79 nuorisomuusikkona Jyväskylässä ja 1988–92 Senegalissa Suomen Lähetysseuran lähettämänä luterilaisen kirkon musiikkityössä. Hän on työskennellyt myös Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerinä. Kirkolliskokousedustajana hän toimi 2012–2016. San. 501; san. ja säv. 954; säv. 924, 975.
Jenni Urponen ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 88–90, 226–227.
Virteen 924 liittyviä raamatunkohtia mm.
1. Moos. 12:1 | 4. Moos. 14:33–35 | Job 6:1–3 | Job 19:25 | Jes. 61:11 | Job. 1:21 | Ps. 102:2–3 | Ps. 143:6–8 | Ps. 139:1–12
Julkaistu 31.12.2021
