EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöLaulajia SonorEnsemblesta, Mikko Helenius (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Pekka Nyman. Muusikot: Jakaranda, soitinryhmä, joht Pekka Nyman.
Isä nyt vie rakastamaan (Now Go in Peace) | Michael Mair 1998, suom. Pekka Kivekäs 2014. | Sävelmä: Karibialainen kansansävelmä.
Virren tarina
966 Isä nyt vie rakastamaan
Now Go in Peace
Skotlantilaisen Iona-yhteisön julistuksessa ja toiminnassa korostuu voimakkaasti paitsi rukouselämä, myös yhteiskunnallisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden vaaliminen. Rukous ja hengellisyys ovat olennaisesti sidoksissa eettiseen toimintaan. Usko koskee koko elämää. Pastori Michael Mairin kirjoittamassa Now Go in Peace -kaanonlaulussa korostuu nimenomaan tämä yhteisön näkökulma. Laulu perustuu jumalanpalveluksen lähettämisen sanoihin, jotka kehottavat kirkkokansaa palvelemaan lähimmäisiä. Samaan viittaa vanha latinankielisen kehotus Ite, missa est eli ”Menkää, olkaa lähetetyt”. Sana messu on siten sukua sanalle missio. Seurakunta lähetetään kolmiyhteisen Jumalan nimessä viemään ilosanomaa maailmaan.
Iona-yhteisön juuret ovat varhaisessa kelttiläisessä kristillisyydessä. Ionaan jo vuonna 563 päätynyt pyhä Columba perusti paikkaan luostarin, josta kelttiläistä kristinuskoa levitettiin Skotlantiin ja Englantiin. Sittemmin hiipunut luostarin toiminta elpyi uudelleen, kun presbyteeripastori George MacLeod perusti Iona-yhteisön vuonna 1938 (ks. myös virren 914 tarina). Lähtökohdiltaan yhteisö on reformoitu, mutta se on ranskalaisen Taizé-yhteisön tapaan ekumeeninen. Samoin kuin Taizé-yhteisössä, on Ionassakin kehittynyt omaleimainen lauluperinne. Ionan lauluperinteen juuret löytyvät paitsi vanhasta kelttiläisestä perinteestä, myös laajasta kansainvälisestä musiikkiperinteestä. Tästä on osoituksena esimerkiksi Now Go in Peace -virren rytmikäs ja varsin vauhdikaskin karibialaiseen Junkanoo-kansanmelodiaan perustuva sävelmä, joka voidaan toteuttaa myös kaanonina. Alkuperäiseen Junkanoo-karnevaalimusiikkiin kuuluu runsas valikoima rytmisoittimia ja usein myös vaskisoittimia. Musiikkityyli on kulkeutunut aikoinaan afrikkalaisten orjien mukana Karibialle.
Michael Mair (s. 1942) on skotlantilainen pappi. Mair on toiminut Skotlannin reformoidun kirkon pappina Dundeessa, vuodesta 2007 eläkkeellä.
Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 179–181, 226.
Virteen 966 liittyviä raamatunkohtia mm.
Matt. 20:26–28 | Joh. 13:12–17 | Joh. 14:26–27 | Jes. 1:10–17 | Miika 6:6–8 | Kol. 3:12–14
Julkaistu 31.12.2021
