EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöLaulajia SonorEnsemblesta, Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Pekka Suikkanen. Muusikot: Simo Mäkinen (laulu), Pekka Suikkanen (urut).
Pyhän kaupungin porteista saavat (De skall gå till den heliga staden)
Säk. 1–3 Britt G. Hallqvist 1972, säk. 4 Oscar Ahlén 1984, suom. Anna-Maija Raittila 1994. | Sävelmä: Egil Hovland 1976.
Katso virsi 582 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
977 Pyhän kaupungin porteista saavat
De skall gå till den heliga staden
Ruotsalainen virsirunoilija Britt G. Hallqvist kirjoitti pyhäinpäivään ja hautajaisiin sopivan virren 977 Jeesuksen vuorisaarnassa julistamista ”autuaista” tai IImestyskirjan sanoin ”valkeavaatteisista”. Sen jokaisessa säkeistössä kerrontaa vievät eteenpäin sanat ”de skall” (suom. ”ja he”). Monikon kolmas persoona on Hallqvistille tässä virressä tärkeä. Ruotsin kirkolliskokous olisi käyttänyt mieluummin me-sanaa, mutta runoilija ei antanut lupaa siihen. Hänen mielestään ihminen ottaisi siten Jumalan tuomiovallan itselleen. Monen ihmisen nöyrä ja hiljainen usko saattaisi sulkea heidät siinä tapauksessa pois virttä laulavasta ”ja me” -joukosta. ”Me” kuulostaisi liian itsevarmalta.
Alkujaan virressä oli vain kolme säkeistöä. Pappi ja virsirunoilija Oscar Ahlén otti uuden virsikirjan valmistumisen aikoihin yhteyttä Hallqvistiin, koska hänen mielestään virrestä puuttui jotain keskeistä. Kuvaahan virsi sitä, miten taivaassa kohdataan ystävät, rakkaat ja enkelit, mutta miksi Jeesusta ei mainita? Ahlénin mielessä kypsyi erään yön aikana lisäsäkeistö, jonka hän aamulla luki puhelimessa Hallqvistille. Tämä hyväksyi sen saman tien. Myös säveltäjä Egil Hovland sai antaa oman sanallisen panoksensa Hallqvistin tekstiin. Kertosäkeistössä oleva toisto ”ja he laulaa alkavat, laulaa” (ruots. ”de skall sjunga, sjunga, ja sjunga”) tuli virteen säveltäjän toiveesta. Näin hän halusi korostaa taivaassa soivaa laulua.
Virren suomennos on Anna-Maija Raittilan tekemä. Se on valmistunut Raittilan kertoman mukaan arkkipiispa John Vikstömin pyynnöstä tämän vaimon Birgitan hautajaisiin. Kun Ruotsin kirkon suomenkielisen virsikirjan käännöstyöryhmä (1995–2002) käsitteli virren tekstiä, muutama kohta Raittilan käännöksessä sai uuden sanamuodon. Työryhmässä käytiin pitkiä keskusteluja muun muassa siitä, tulisiko kolmannen säkeistön ”de skall dansa där” kääntää enkelien kanssa leikkimiseksi, kulkemiseksi vai tanssimiseksi. Ruotsissa päädyttiin leikkiin (”ja leikkivät enkelten kanssa”), koska epäiltiin tanssin olevan monelle laulajalle liian maallinen sana virteen. Lisävihkoon päätynyt ”kulkeminen” on puolestaan Anna-Maijan varhaisemmin muokkaaman ja Suomessa aiemmin Matkalauluja-kokoelmassa julkaistun version mukainen.
Britt G. Hallqvist, ks. tarina virren 927 yhteydessä.
Oscar Emrik Natanael Ahlén (1906–1995) oli ruotsalainen pappi. Ahlén työskenteli Linköpingin hiippakunnassa, muun muassa Kvillingen kirkkoherrana. Ruotsin kirkon virsikirjassa on julkaistu myös hänen virtensä Anna häivä auringosta (RKV 291, ks. myös PsB 467).
Egil Hovland, ks. tarina virren 927 yhteydessä.
Tomi Valjus ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 202–204, 219, 222–223.
Virteen 977 liittyviä raamatunkohtia mm.
Matt. 5:1–12 | Ilm. 7:9–17 | Ilm. 21:1–4 | Ilm. 22:1–5 | Luuk. 6:23
Julkaistu 31.12.2021
