1.
Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja,
ja tiedät lääkkeen kaikkiin haavoihin.
Jos luoksesi en pääse voittajana,
saan tappioni tuoda kuitenkin.
2.
Jos en voi suoraan Isän syliin juosta
ja uskon varmuudesta riemuita,
saan ahdistuksen yössä sinuun luottaa
ja ääneen huutaa: Herra, armahda!
3.
Jos en voi katsettani sinuun nostaa
ja lapsen lailla jäädä turviisi,
saan katumuksen, tuskan alta pyytää:
Nyt minuun tartu, Vapahtajani!
Voidaan laulaa myös sävelmällä 600.
Sirkku Rintamäki ja Mikko Helenius (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäKirsten Aagaard Hansen 1877. Suom. Ensio Kurki-Suonio 1921, Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Nimimerkki E.G.O. Ruotsissa 1889.
289 Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja
Min Frelser, du som legedommen eier
Virren ensimmäinen suomentaja oli lääketieteen tohtori Ensio Kurki-Suonio (k. 1993). Hän oli lähtöisin perheestä, jolla on näkyvä sija suomalaisen virsikirjan historiassa. Isoisä Julius Krohn, joka 1800-luvulla toimi virsikirjakomitean puheenjohtajana, on kirjoittanut kuusi ja suomentanut yli 20 nykyisen virsikirjan virttä; isä Ilmari Krohnin sävelmiä virsikirjassa on viisi. Virsikirjan runoilijoiden ja suomentajien joukkoon kuuluvat vielä äitipuoli Hilja Haahti ja täti Aune Krohn. Ensio Kurki-Suonion veli teologian tohtori Erkki Kurki-Suonio taas ansioitui virsien ja niiden sävelmien tutkijana ja oli vuoden 1943 koraalikirjaa valmistelleen komitean puheenjohtaja.
Ensio Kurki-Suonion suomennos "Sä yksin, Jeesus, täytä elämääni" tuli 1921 laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä. Kun laulu 65 vuotta myöhemmin otettiin virsikirjaan, Kurki-Suonion suomennos oli kielellisesti jo vanhentunut. Uuden suomennoksen, joka pohjautuu Britt G. Hallqvistin ruotsinnokseen, on tehnyt Anna-Maija Raittila.
Virren on runoillut norjalainen Kirsten Hansen (1850-1902). Lahjakas papintytär liittyi kotiseutunsa nuorten heränneiden joukkoon. Osloon muutettuaan hän käänsi teologista kirjallisuutta ja elämäkertoja. Joitakin aikoja isän kuoleman jälkeen tytärtä kohtasi vaikea raskasmielisyys. Se, mitä hän tässä virressään oli kirjoittanut tappioista ja ahdistuksista, tuli entistäkin todellisemmaksi. Mutta muuttumaton oli myös tämä tieto: "Saan ahdistuksen yössä sinuun luottaa / ja ääneen huutaa: Herra, armahda!"
Virsikirjakomiteamme ehdotti virteen sitä Erkki Melartinin sävelmää, jonka tunnemme Bonhoefferin virrestä ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan” (600). Kirkolliskokous kuitenkin päätyi sävelmään, jolla laulu oli tullut tutuksi ja jonka tekijän nimestä tiedetään vain alkukirjaimet E. G. O. Norjassa virrellä on oma sävelmänsä ja Ruotsissa taas omansa.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
Edellinen
