1.
Nyt kiittäkää! On Herra hyvä,
on armoliitto ikuinen.
Nyt veisatkaa! On Herra hyvä,
on armoliitto ikuinen.
Kun huusin Herraa hädässäni,
hän kuuli, riensi auttamaan.
Tien aukaisi hän edelläni,
johdatti paikkaan avaraan.
2.
Siis auki portit ylistyksen!
Käykäämme Herraa kiittämään.
Myös alla vaivan, kärsimyksen
kiitämme hänen nimeään.
Kun tuomme armon alttarille
sydämet köyhät uhrina,
hän lapsillensa kaipaaville
kirkastaa rakkaat kasvonsa.
3.
Jo riemuhuudot kajahtavat
Herramme armoliitosta,
ja kaikki vanhurskasten majat
raikuvat Herran kiitosta.
En kuollutkaan, sain armahduksen
ja Herran töitä julistan.
On tullut päivä pelastuksen,
on noussut Poika Jumalan.
4.
Kun huusin Herraa hädässäni,
hän kuuli, riensi auttamaan.
Tien aukaisi hän edelläni,
johdatti paikkaan avaraan.
Nyt kiittäkää! On Herra hyvä,
on armoliitto ikuinen.
Nyt veisatkaa! On Herra hyvä,
on armoliitto ikuinen.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Clément Marot 1543. Suom. August Ahlqvist 1866. Virsikirjaan 1886. Uud. Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Ranskassa 1545.
Ranskalaisen uskonpuhdistajan Jean Calvinin mielestä seurakuntavirren sisällön piti olla suoraan Raamatusta. Etusijan saivat Vanhan testamentin psalmit, joiden pohjalta kirjoitettiin nykyaikaisia, loppusoinnullisia virsiä. Kun Ranskan protestantteja alettiin sanoa hugenoteiksi, ranskankielinen psalmivirsikirja kulkee nimellä hugenottipsalttari. Se valmistui 1562 ja siinä oli virsiä yhtä monta kuin Raamatussa on psalmeja eli siis 150. Niistä kolmanneksen oli kirjoittanut ranskalainen runoilija Clément Marot (1495-1544), etevä komparunojen ja lemmenlaulujen tekijä, jolla siis oli vakavampiakin pyrkimyksiä.
Marot'n psalmivirsiä on virsikirjassamme kaksi: "Hädässä huudan Herraa" (268) ja tämä Nyt kiittäkää! On Herra hyvä, jokapohjautuu psalmiin 118. Se tuli suomalaiseen virsikirjaan 1886 August Ahlqvistin suomentamana, alun alkaen 9-säkeistöisenä.
Alkuaan virren koko sisältö nousi Raamatun psalmista 118. Viittaus pääsiäiseen eli maininta Jumalan Pojan ylösnousemuksesta onkin tullut vasta nykyiseen virsikirjaamme, sitä valmistelleen komitean lisäämänä. Luetaanhan juuri psalmia 118 pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa. "Tämän päivän on Herra tehnyt, iloitkaa ja riemuitkaa siitä!"
Kun psalmissa sanotaan: "Herra on Jumala! Hän antoi valonsa meille", niin vastaava virren kohta tuo mieleen myös Herran siunauksen: "Hän lapsillensa kaipaaville kirkastaa rakkaat kasvonsa."
Virrellä on sen alkuperäinen ranskalainen sävelmä vuodelta 1543.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.