1.
”Tämä on…”, meille luvataan.
Kutsuttuna lahjaa nauttimaan
luota leivän, viinin pöydän
itsenikin tänään löydän.
2.
”Tämä on…”, leipä annetaan,
arjen ruoka pyhään sidotaan:
Kristus saapuu pöytään tähän,
ymmärrän niin kovin vähän!
3.
”Tämä on…”, viini annetaan,
silta rakennetaan kuolemaan.
Ristin salaisuutta pohdin,
voin vain luottaa tässä kohdin.
4.
”Tämä on…”, meille luvataan.
Vahvempana lähden jatkamaan
tietä epävarmaa, uutta.
Silti kohti ikuisuutta?
Mikko Helenius (laulu), Hanna Remes (piano)
SävelmäSov. Olli Kortekangas, Teija Tuukkanen. Muusikot: Kamarikuoro Kaamos, Visa Yrjölä (joht.)
”Tämä on…”, meille luvataan | Vuokko Kortekangas 1999. | Sävelmä: Olli Kortekangas 1999.
956 ”Tämä on…”, meille luvataan
Uusi ehtoollisvirsi
Sisarukset Vuokko Kortekangas ja Olli Kortekangas tekivät Aran ehtoollisvieraan rukouksen alun perin ehtoollisvirreksi Olli Kortekankaan säveltämään Riemuvuoden juhlamessuun (1999). Virsi lähestyy tekijöidensä mukaan ehtoollisen salaisuutta uudesta suunnasta, nöyrästi, mutta samalla hiljaisen rohkeasti kysellen. Vuokko Kortekangas on kirjoittanut virren neljännen säkeistön kysymysmerkistä: ”Virren viimeinen säkeistö loppuu kysymysmerkkiin. Laulettuna säettä ei kuule kysymykseksi, mutta itselleni tuo kysymysmerkki kuvaa epävarman ihmisen antautumista itseä isomman voiman edessä, luottavaisuutta ja toivoa.”
Luterilaiseen uskoon liittyy vahva ymmärrys ehtoollisen sakramentissa, leivässä ja viinissä, todellisesti läsnä olevasta Kristuksesta. Ehtoollisen asetussanoissa Kristus itse lausuu: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää se minun muistokseni. – – Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.” Teologian kielellä puhutaan ”reaalipreesensistä”, joka ilmenee myös monissa luterilaiselle kirkolle ja vaikkapa katoliselle kirkolle ominaisissa liturgisissa käytännöissä. Silti luterilaisuudessa ei ole pidetty oleellisena lähteä selittämään pidemmälle Kristuksen läsnäolon salaisuutta. Tilaa jää ihmettelylle ja kysymyksille.
Vuokko Kortekangas (s. 1959) on filosofian maisteri ja luokanopettaja. Vuokko Kortekangas on säveltäjä Olli Kortekankaan sisar. Laulujen sanoitus ja runojen kirjoittaminen on ollut Kortekankaalle harrastus, mutta hän on tehnyt niitä myös tilaustöinä. Opettajan työnsä ohessa hän on suomentanut ja toimittanut lastenkirjoja. Kortekangas on ollut mukana alakoulun uskontokirjoja valmistelleissa työryhmissä sekä osallistunut Opetushallituksen kokoamissa ryhmissä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön.
Olli Kortekangas (s. 1955) on säveltäjä. Olli Kortekangas on opettaja Vuokko Kortekankaan veli. Kortekangas opiskeli Einojuhani Rautavaaran ja Eero Hämeenniemen johdolla Sibelius-Akatemiassa 1974–81 ja myöhemmin Dieter Schnebelin johdolla Länsi-Berliinissä. Hän on toiminut opettajana muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa. Kortekankaan teosluettelossa on yli 150 sävellystä miniatyyreistä oopperoihin ja orkesteriteoksiin. Hän on aina ollut kiinnostunut ihmisäänestä, vokaalimusiikista ja musiikkiteatterista. Kortekankaan tuotantoon kuuluu myös paljon kirkkomusiikkia. Hän oli suomenkielisen lisävihkotyöryhmän jäsen.
Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 158–159, 225.
Virteen 956 liittyviä raamatunkohtia mm.
1. Kor. 11:23–29 | Mark. 14:22–26 | Luuk. 22:14–22 | Matt. 26:26–30 | Matt. 11:28 | 1. Kor. 1:28–31
Julkaistu 31.12.2021
Edellinen
