EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöLaulajia SonorEnsemblesta, Hanna Remes (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sanna Vuolteenaho (laulu), Pekka Silén (nokkahuilu), Eero Palviainen (luuttu), Elisa Seppänen (kellopeli).
Vehnänjyvä nukkuu (Now the Green Blade Riseth) | John Macleod Campbell Crum 1928, ruots. Anders Frostenson 1968, suom. Anna-Maija Raittila 1995. | Sävelmä: Ranskalainen kansansävelmä 1400-luvulta.
Katso virsi 101 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
941 Vehnänjyvä nukkuu
Now the Green Blade Riseth / Kornet har sin vila
Virren 941 Vehnänjyvä nukkuu taustalla on kaksi virsitekstiä: J. M. C. Crumin alkuperäinen Now the Green Blade Riseth ja virsirunoilija Anders Frostensonin ruotsiksi muokkaama Kornet har sin vila. Jälkimmäinen on julkaistu myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa (PsB 101). Lisävihkon virren 941 suomennos on Anna-Maija Raittilan Ruotsin kirkon virsikirjan suomenkieliseen käännökseen (2002) laatima versio. Virttä on laulettu Suomessa jo vuosituhannen vaihteessa Hannu Vapaavuoren suomennoksena Riemuvuoden Toivon lauluja -lauluvihkosta.
Virsitekstissä esiintyvä vehnänjyvävertaus liittyy palmusunnuntaina luettavaan evankeliumitekstikohtaan: ” − − jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon” (Joh. 12:24). Myös Paavali (1. Kor. 15:35–37) kuvaa Raamatussa, kuinka siemenen on ensin oltava kuollut, jotta se kylvämisen jälkeen voi tulla uudelleen eläväksi. Pääsiäisvirsi Vehnänjyvä nukkuu kertoo Jumalan rakkaudesta − Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
Virren melodia, Noël nouvelet, antaa kiehtovan kirkkovuoteen liittyvän lisäulottuvuuden. Sävelmä nimittäin nivoo kirkkovuoden kaksi tärkeintä juhlaa, pääsiäisen ja joulun, toisiinsa. Tämä kansansävelmä on alkujaan 1400-luvulta peräisin oleva ranskalainen joulu- tai uudenvuodenpäivän laulu. Sen melodiaa on lainattu monissa instrumentaaliteoksissa. Esimerkiksi useat urkurit soittavat joulun aikaan tähän sävelmään pohjautuvaa Marcel Duprén muunnelmasarjaa Variations sur un Noël op. 20. Nyt samaisella melodialla lauletaan suomenkielistä pääsiäisvirsitekstiä.
John Macleod Campbell Crum (1872–1958) oli englantilainen anglikaanisen kirkon pappi. Crum työskenteli useissa eri seurakunnissa seurakuntapappina, lopuksi Canterburyn tuomiokirkon kaniikkina. Hän on kirjoittanut virsien lisäksi myös hengellisiä kirjoja.
Anders Frostenson, ks. tarina virren 946 yhteydessä.
Tomi Valjus ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 126–127, 220.
Virteen 941 liittyviä raamatunkohtia mm.
Julkaistu 31.12.2021
Hae virsiä
Viikon haetuimmat virret
- Virsi 971 – Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
- Virsi 338 – Päivä vain ja hetki kerrallansa
- Virsi 378 – Kaitse, Jeesus, paimen hyvä
- Virsi 571 – Jo joutui armas aika
- Virsi 375 – Kun Herra hoitaa, paimentaa
- Virsi 517 – Herra, kädelläsi
- Virsi 499 – Jumalan kämmenellä
- Virsi 492 – Ystävä sä lapsien
- Virsi 177 – Jeesus on paimen, hän kanssamme käy
- Virsi 377 – Sun haltuus, rakas Isäni