EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöMikko Helenius (laulu ja piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Timo Alakotila. Muusikot: Minsku Tammela (laulu), Tommi Asplund (viulu), Senni Valtonen (kantele, huilu), Maria Kalaniemi (harmonikka), Hannu Rantanen (basso), Timo Alakotila (piano), Pekka Nyman (kehärumpu).
Maa järkkyy, murtuu (Den stumma förtvivlans psalm) | Kjell Wiklund 2004, suom. Pekka Kivekäs 2007. | Sävelmä: Ruotsalais-norjalainen kansansävelmä.
Katso virsi 911a ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
925a Maa järkkyy, murtuu
När marken brister (Den stumma förtvivlans psalm)
Ruotsalainen pappi Kjell Wiklund oli joulun ja uudenvuoden 2005 välissä päivystämässä palvelevassa puhelimessa. Soittajat olivat hyvin järkyttyneitä – muutama päivä aikaisemmin, tapaninpäivänä, Intian valtameren maanjäristys ja sitä seurannut tsunami olivat aiheuttaneet valtaisan tuhon. Wiklund kuunteli ihmisten hätää ja kysymyksiä, joihin oli mahdotonta antaa vastauksia. Epätoivokin tuntui monen mielestä jäävän sanattomaksi. Puheluiden välissä hän kirjoitti virren. Wiklund on kertonut näyttäneensä virtensä joillekin työtovereilleen Strängnäsin hiippakuntakansliassa, eikä aikaakaan, kun se julkaistiin Kyrkans Tidning -lehdessä 2005. Lehden sivuilta virsi löysi tiensä edelleen Ruotsin kirkon virsikirjaa (1986) täydentävään Psalmer i 2000-talet (2005) -kokoelmaan.
Samanlainen mykkä epätoivo ja vastaamattomat kysymykset liittyivät myös virren suomentamiseen. Tuusulan Jokelassa marraskuussa 2007 tapahtuneet koulusurmat olivat pysäyttäneet Suomessa. Pari viikkoa Jokelan tapahtumien jälkeen oli Uppsalan kirkkokansliassa alkamassa Ruotsin kirkon suomenkielisen työn johtokunnan kokous, jonka puheenjohtajana toimi virren kirjoittaja, Kjell Wiklund. Aamulla valmistellessaan kokousta työalasihteeri Tomi Valjus lähetti sähköpostiviestin Pekka Kivekkäälle ja pyysi häntä suomentamaan virren. Käännös tuli melkein saman tien ja näin virttä päästiin laulamaan kokouksessa heti tuoreeltaan suomeksi. Suomentaja Pekka Kivekäs on kuvannut virttä seuraavasti: ”Mielestäni virsi on siitä hyvä, että se ei anna epätoivoisille valmiita vastauksia – eihän niitä olekaan – pikemminkin se auttaa ehkä purkamaan surua ja tekemään oikeita kysymyksiä.”
Virsikirjan lisävihkossa julkaistiin lopulta peräti kolme sävelmävaihtoehtoa: Erkki Tuppuraisen (b-sävelmä) ja Jyrki Linjaman (c-sävelmä) sävelmien rinnalle kirkolliskokous lisäsi vielä Wiklundin tekstiin alun perin liittyneen kansansävelmäversion (a-sävelmä). Ruotsalais-norjalaista kansansävelmää hyräillen Wiklund tuli tapaninpäivänä 2005 kirjoittaneeksi virsitekstinsä. Nämä kolme eri sävelmää ovat keskenään hyvin erilaisia ja tuovat vahvaan tekstiin omat tulokulmansa ja sävynsä. Linjaman 12-säveltekniikalla sävelletty virsi on Suomen suomenkielisessä virsikirjassa uutta lajissaan.
Kjell Wiklund (s. 1942) on ruotsalainen pappi. Wiklund työskenteli Strängnäsin hiippakuntakanslian toiminnallisen osaston johtajana. Usean vuoden ajan hän oli Ruotsin kirkon ruotsinsuomalaisen työn johtokunnan puheenjohtaja. Wiklund on julkaissut muutaman runo- ja mietelausekokoelman.
Tomi Valjus ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 90–94, 225, 230–231.
Virteen 925 liittyviä raamatunkohtia mm.
Ps. 22 | Jobin kirja | Luuk. 1:78–79 | Fil. 2:7–8 | Mark. 4:35–39 | Matt. 27:45–51
Julkaistu 31.12.2021
