1.
Riemuita saamme,
kun raadantaamme,
Jeesus, taivaan aarteet tuot.
Vapahtajamme,
myös tuskissamme
viivyt luona, rauhaa luot.
Häpeiltä säästät
ja siteet päästät,
jäät ikuiseksi
perustukseksi
rakennukseemme. Halleluja!
Sielumme kaipuu
vain sinuun taipuu.
Näin luottavasti
loppuumme asti
me matkaa teemme. Halleluja!
2.
Voimasi kestää,
voi iskut estää
kiusaajan ja kuoleman.
Sinun on valta,
siis hädän alta
aina autat kulkijan.
Laulaa ja soittaa,
näin kunnioittaa
turvamme tuojaa,
ilomme luojaa
tahdomme jälleen. Halleluja!
Olemuksemme
ja sydämemme
virtenä raikuu,
kiitosta kaikuu
virittäjälleen! Halleluja!
Saksa
1.
In dir ist Freude
in allem Leide,
o du süßer Jesu Christ!
Durch dich wir haben
himmlische Gaben,
du der wahre Heiland bist;
hilfest von Schanden,
rettest von Banden.
Wer dir vertrauet,
hat wohl gebauet,
wird ewig bleiben. Halleluja.
Zu deiner Güte
steht unser G’müte,
an dir wir kleben
im Tod und Leben;
nichts kann uns scheiden. Halleluja.
2.
Wenn wir dich haben,
kann uns nicht schaden
Teufel, Welt, Sünd oder Tod;
du hast’s in Händen,
kannst alles wenden,
wie nur heißen mag die Not.
Drum wir dich ehren,
dein Lob vermehren
mit hellem Schalle,
freuen uns alle
zu dieser Stunde. Halleluja.
Wir jubilieren
und triumphieren,
lieben und loben
dein Macht dort droben
mit Herz und Munde. Halleluja.
Virren 906 juuret juontavat reformaation alkulähteille. Laulun saksankielisen version julkaisijana pidetään Johannes Lindemannia, jonka kerrotaan olleen sukua itse Martti Lutherille. Virsitekstin kirjoittaja Cyriakus Schneegass oli puolestaan Lindemannin vaimon serkku.
Italialaisen Giovanni Giacomo Gastoldin sävellys on tehty alun perin varhaisen renessanssibaletin (ital. balletto) musiikiksi. Tanssia tällaisissa teoksissa säesti usein viisiääninen lauluyhtye. A liéta vita -sävelmästä on olemassa erilaisia notaatioita, joissa tahtilajit ja perusaika-arvot vaihtelevat. Näissä eri kielialueiden versioissa esiintyy myös eroavia näkemyksiä painokkaista ja heikoista tahtiosista, kohotahdeista sekä tahtiviivojen paikoista. Lisävihkon notaatio on sovitettu suomen kielen sanapainoihin ja eroaa alkuperäisestä sävelmäversiosta. Virren suomenkielisen nuotinnoksen tahtilajiksi päätyi 3/2, vaikka 6/4 olisi voinut olla loogisempi.
Tätä tanssillista, riemullista ja rytmikästä virttä voidaan laulaa hyvin monenlaisissa tilanteissa kiitos- ja ylistysvirtenä. Teksti ja musiikki yhdistyvät virressä kokonaisvaltaiseksi kiitokseksi Jumalalle. Erityisesti Keski-Euroopassa tämä virsi on liitetty kirkkovuoden ajankohdista jouluun ja uuteenvuoteen. Lisäksi sitä on yleisesti käytetty viisiäänisenä ruokavirtenä. Riemuita saamme -virsi soveltuu laulettavaksi myös Marian ilmestyspäivänä. Johann Sebastian Bach on säveltänyt virren 906 sävelmään riemullisen uudenvuoden urkukoraalin In dir ist Freude (BWV 615), joka on julkaistu Orgelbüchlein-kokoelmassa.
Cyriakus Schneegass (1546–1597) oli saksalainen pappi ja virrentekijä. Schneegass harrasti musiikinteorian tutkimusta. Runoilijana hän julkaisi neljä hengellistä laulukokoelmaa.
Giovanni Giacomo Gastoldi (n. 1554–1609) oli italialainen säveltäjä, jonka tuotantoon lukeutuu madrigaaleja, hengellistä laulumusiikkia ja jonkin verran soitinteoksia. Erityisen tunnettu Gastoldi on tanssilaulujen (balletto) säveltäjänä eli varhaisen italialaisen balettimusiikin luojana.
Jenni Urponen ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 47–49, 221, 229.