1.
Tuolla taivaan asunnoissa
autuaissa Jumalan
itku on ja murhe poissa,
siellä ilo ainian.
Oi, jos sinne minäkin
murheen maasta pääsisin!
2.
Siellä eivät turmiota
kuolema ja synti tee,
loppunut on synnin sota,
rauha siellä vallitsee.
Oi, jos sinne minäkin
murheen maasta pääsisin!
3.
Siellä helkkyy mykkäin kieli,
kuulee korvat kuurojen,
selkeääpi synkkä mieli,
rammat hyppää riemuiten.
Oi, jos sinne minäkin
murheen maasta pääsisin!
4.
Siellä ruumiit aivan uudet,
puhtaat, kirkkaat kokonaan,
tänne jäävät vajavuudet,
synnin arvet päälle maan.
Oi, jos sinne minäkin
murheen maasta pääsisin!
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Dagmar Öunap ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Simo Korpela 1900. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Leevi Madetoja 1914.
626 Tuolla taivaan asunnoissa Tuolla ylhääll’ asunnoissa Viime vuosisadan alkupuolen tuotteliain hengellinen runoilijamme Simo Korpela (1863-1936) toimi ensimmäiset pappisvuotensa ylimääräisenä pappina Kauhavalla. Siellä syntyi virsi Tuolla taivaan asunnoissa, jonka Korpela sepitti 6. kesäkuuta 1893 sairaskäynniltä palatessaan tai palattuaan. Alun perin runo alkoi sanoilla ”Tuolla ylhääll’ asunnoissa autuaissa Jumalan”. Se oli yksi niistä kymmenestä Korpelan laulusta, jotka sisältyivät vuonna 1900 ilmestyneeseen Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelman ensimmäiseen vihkoon. Virsikirjaan se tuli 1938. Vaikuttavin säkein runoilija kuvailee virressään taivaan ihanuutta. Sieltä ovat poissa itku ja murhe, kuolema, synti ja ruumiin vajavuudet, jotka ovat taakkanamme tässä ajallisessa elämässä. Elämään sisältyvän kärsimyksen ja sairauden sekä ajan ja iäisyyden vastakohtaisuuden pohdiskelu kiteytyy huokaukseksi, joka kertosäkeenä päättää jokaisen säkeistön: ”Oi, jos sinne minäkin murheen maasta pääsisin!” Simo Korpelan taivasvirteen liittyi alun alkaen tanskalaisen A. P. Berggreenin sävelmä. Virsikirjassa samoin kuin sitten myös Hengellisten laulujen ja virsien uudistetussa laitoksessa tämä suomalaisen runoilijan kaunis virsi sai myös suomalaisen sävelmän. Leevi Madetojan (1887–1947) harras koraali on syntynyt kuorosävellyksenä jo 1914 ja on siis vanhempi kuin hänen toinen virsikirjassa oleva sävelmänsä ”Oi Jeesus, kiitos nimellesi sun” (142). Kirkkomme ruotsinkieliseen virsikirjaan Tuolla taivaan asunnoissa sisältyy Mikael Nybergin käännöksenä. Virsi tunnetaan maamme rajojen ulkopuolellakin, nimittäin Virossa: Eduard Salumäen kääntämänä se on Viron kirkon uudessa virsikirjassa. Siihen sisältyy toinenkin Simo Korpelan virsi, ”Jeesuksesta laulan”, jonka virontaja Harri Haamer puolestaan on monelle suomalaiselle tuttu vankileirimuistelmistaan. Tauno Väinölä Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.