Virsi 368; Jeesus matkakumppani
368

Jeesus matkakumppani

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jeesus matkakumppani
on mulla ristin tiellä.
Vaikka horjuu jalkani,
ei apuaan hän kiellä.

2.
Lapsen heikon tuntee hän
ja rientää avukseni.
Korven tiellä synkeän
hän on mun paimeneni.

3.
Kenen luokse pakenen
ja kenen puoleen käännyn?
Ole, Herra, armoinen,
sinua vailla näännyn.

4.
Vaivaani mä valitan,
oi rakkain Jeesukseni.
Syntini mä tunnustan,
suo rauha sielulleni.

5.
Sinuun turvaan heikkona,
saan suojan helmassasi.
Matkan jälkeen nauttia
suo pyhää lepoasi.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Säk. 1–3 Efraim Jaakola 1861, säk. 4–5 Samuel Hellman 1899. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
Luokitus: Ahdistukset ja lohdutus

Virren tarina

368 Jeesus matkakumppani

Jesus on matkakumppanin’

Virren tekijä Efraim Jaakola (1791-1857) Kalannin Orivon kylästä oli hengellisen kansanlaulun mestari.

Nuorena Jaakola oli merillä, ja vieraissa maissa liikkuessaan hän oppi puutarhurin ammatin. Hänestä tuli myös rukoilevaisten johtomies. Häntä sanottiin ”syntienleikkaajaksi”, kun hän vertasi Jumalaa puutarhuriin, joka leikkaa syntejä niin kuin puutarhuri saksillaan puiden ja pensaiden oksia. F. M. Karrakosken Jaakolasta kertovan romaanin nimi onkin Syntienleikkaaja.

Seuroissa Jaakola puhui harvoin; hän vaikutti nimenomaan sielunhoitajana. Hänen laulunsa, sävelmineenkin, syntyivät usein hetken innoituksesta, kesken seurojen. ”En minä niitä tee, minun sydämeni ne laulaa”, hänen kerrotaan sanoneen. Kuvaavat ovat hänen sanansa uskovasta: ”Laulua hän tarvitsee riemuksensa täällä, / taivaan tietä kulkeissaan surun sumusäällä.”

Emanuel Tamminen, virsirunoilija K. V. Tammisen isä, julkaisi 1888 Korven kaikuja -nimisen valikoiman Efraim Jaakolan hengellisiä lauluja – kielellisesti siinä määrin paranneltuina, ”ettei niitä juuri enää voi pitää Jaakolan runoilemina” (Karrakoski).

Halullisten sielujen hengellisiin lauluihin, joissa Jaakolan lauluja on parikymmentä, Jeesus matkakumppani tuli 1896. Siinä versiossa (HSHL 126) on 10 säkeistöä, joista viimeiset neljä ovat peräisin Bunyanin Kristityn vaelluksesta. Samuel Hellman liitti laulun 6-säkeistöisenä vanhojen hengellisten laulujen ja kansansävellysten kokoelmaansa Hengellisiä maininkia herännäisyyden ajoilta (1899), josta se sävelmineen otettiin Hengellisiin lauluihin ja virsiin 1920. Virsikirjaan Jeesus matkakumppani tuli 1938. Hellman ”muodosteli ja korjaili” kokoelmansa lauluja aika lailla. Jaakolan oman tekstin tunnistaa kyllä vielä virren 368 alkusäkeistöissä, mutta viimeiset kaksi on katsottava Hellmanin sepittämiksi.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.