Virsi 194; Jumala on läsnä
194

Jumala on läsnä

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jumala on läsnä,
häntä rukoilkaamme,
pyhyydessä palvokaamme.
Hän on keskellämme,
sydän vaientukoon,
kaikki meissä kumartukoon.
Ihminen, Kristuksen
katseen alle vaivu,
pyhän eteen taivu.

2.
Jumala on läsnä.
Kerubitkin vaipuu,
kasvoillensa maahan taipuu.
Pyhä, pyhä, pyhä!
kaikuu korkealta,
Jumalan on kaikki valta!
Uhrimme myöskin me
köyhät saamme antaa,
kiitoksemme kantaa.

3.
Kuningas ja Herra,
kuinka kiittää voisin
armostasi niin kuin soisin!
Kaiken tahdon antaa,
olla omanasi,
lähestyä istuintasi.
Henkeni, ruumiini
olkoon vallassasi,
palvelijanasi.

4.
Armon meri aava,
kehto elämämme,
ilma, jota hengitämme,
ihme olet itse,
armahtava Luoja,
kaiken pelastus ja suoja.
Sinusta, Jumala,
turvakätköstäni,
löydän elämäni.

5.
Kaiken läpi loistat.
Herra, valollasi
kosketa nyt kasvojani.
Kukka seisoo hiljaa,
lehdet liikahtavat,
auringossa aukeavat.
Hoida näin sinuun päin,
totuudellisuuteen,
yksinkertaisuuteen.

6.
Sydämeni avaa,
ota majaksesi,
temppeliksi Hengellesi,
että Isän kasvot,
Kristus, kirkastaisit,
minussakin muodon saisit.
Kaikessa katsella
anna hyvyyttäsi,
elää edessäsi.

Lisää suosikkeihin
Gerhard Tersteegen 1729. Säk. 1–3 ja 6 suom. Lauri Pohjanpää 1923. Virsikirjaan 1938. Säk. 4 ja 5 suom. Anna-Maija Raittila, virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Joachim Neander 1680.
Sama sävelmä: 140
Luokitus: Jumalanpalvelus

Virren tarina

194 Jumala on läsnä

Gott ist gegenwärtig

Jumala on läsnä on ylistysvirsistä vaikuttavimpia. Se esittää lyhyesti kirjoittajansa uskonsisällön. Missään muualla hän ei ole piirtänyt ehyempää omaakuvaansa kuin tässä virressä. Saksalainen Gerhard Tersteegen (1697-1769), reformoidun kirkon suurin virsirunoilija, tässä asettaa kuvansa eteemme. Tämän virtensä hän kirjoitti Joachim Neanderin (ks. virsi 329) virren ”Wunderbarer König” (’Ihmeellinen Kuningas’) juhlavaan sävelmään.

Tersteegen jäi varhain orvoksi. Koulunkäynti piti keskeyttää. Nuorukainen toimi jonkin aikaa kauppa-alalla ja siirtyi sitten työhön nauhakutomoon. Tersteegen eli niukoissa oloissa, oli ahkera hartauskirjailija ja -puhuja sekä taitava sielunhoitaja.

Tersteegen opettaa – virsissään ja muualla – vaeltamista Jumalan läsnäolossa. Jumalan ylistys ja palvonta sekä rukous elämän pyhittymisestä ovat hänen teemojaan. Hänen näkemyksensä ihmisen jumalasuhteesta on kvietistinen: ihmisen on antauduttava kokonaan Jumalan varaan, päästävä irti kaikista omista ponnistuksista. Tällöin rukouksessakin korostuu hiljentyminen: ”Emme tahdo vain rukoilla; meidän täytyy myös vaieta Jumalalle, jotta hän voisi puhua sanasen sydämellemme.”

Vuoden 1938 virsikirjassa virren sisältöä oli jonkin verran ”aktivoitu”. Se näkyi pyynnöistä: ”Tahtos sun / mukaan mun / salli työni täyttää” ja ”että Henkes voimin / kirkastaisin töin ja toimin / sinua…” Nyt nämä kohdat vastaavat paremmin Tersteegenin omaa tekstiä, kun laulamme: ”Henkeni, ruumiini / olkoon vallassasi, / palvelijanasi”, ja pyydämme, ”että Isän kasvot, / Kristus, kirkastaisit, / minussakin muodon saisit. / Kaikessa katsella / anna hyvyyttäsi, / elää edessäsi.” Uuteen virsikirjaan lisätyt 4. ja 5. säkeistö vielä korostavat alun toivotusta: ”Sydän vaientukoon.”

Maallista työtä Tersteegen ei suinkaan vieroksunut, ja Jumalan valtakunnan hyväksi hän uurasti uupumatta.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.