Virsi 496; Oi Jeesus, ota syliisi
496

Oi Jeesus, ota syliisi

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Oi Jeesus, ota syliisi
nyt meidät pienet turviisi.
Päällemme laske kätesi
ja anna siunauksesi.

2.
Enkelit, Jeesus, lähetä
kulkemaan aina vierellä.
Suo meille täällä suojasi
ja kirkas kruunu luonasi.

3.
Nyt kiitos, lasten ystävä,
kun kannat meitä sylissä.
Me emme ilman sinua
voi taivaan riemuun saapua.

Lisää suosikkeihin
Väinö Malmivaara 1933. Virsikirjaan 1938. Uud. Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Ranskassa 1543.
Sama sävelmä: 236 | 500
Luokitus: Lapset

Virren tarina

496 Oi Jeesus, ota syliisi

Oi Jeesus, ota sylihin

Ei tarvitse olla hyvä raamatuntuntija oivaltaakseen heti, että Väinö Malmivaaran (1879 – 1958) lastenvirren sisällön ja kielikuvien lähteenä on ns. lasten evankeliumi, esim. Mark. 10:13-16: ”Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: ’Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse’. Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.”

Väinö Malmivaara kuului herännäisjohtajasukuun. Hänen isoisänsä Nils Gustaf Malmberg vaikutti heränneiden maallikkojohtajan, Paavo Ruotsalaisen, Ukko-Paavon elinaikana ja oli hänen ystävänsä. Wilhelmi Malmivaara, Väinön isä uudisti 1800-luvun lopulla Siionin virret, heränneiden virsikokoelman. Runoilijan lahjat ilmenivät varhain myös Väinö Malmivaarassa. Jo 20-vuotiaana ylioppilaana hän runoili uudenvuoden virren Kiittäisimme armostasi (Siionin virret 16). Kokoelmallaan Rukousvirsiä (1933) hän pyrki täydentämään Siionin virsiä. Rukousvirsiin kuului myös Oi Jeesus, ota sylihis, joka otettiin sekä Siionin virsiin että virsikirjaan. Anna-Maija Raittila on uudistanut varovasti virren kieliasua vuoden 1986 virsikirjaan.

Kansanopisto- ja seurakuntakausiensa jälkeen Väinö Malmivaarasta tuli vuonna 1943 Oulun piispa. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1954.

Virren ranskalainen sävelmä sisältyi vuoden 1543 kokoelmaan La forme des prieres et chants ecclesiastiques. Samasta sävelmästä on virsikirjassa rytmisesti yksinkertaisempi, typistetty muoto virressä 377 Sun haltuus, rakas Isäni.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.